Pieni Rákóczi téren kauppahalli.

Rákóczi téren kauppahallin sisänäkymä.

Onkohan tämä pieni Rákóczi téren reunalla sijaitseva kauppahalli sen Suuren Kauppahallin poikanen. Rakennus on päältä ja sisältä sen näköinen, että poikanen se varmasti on ja samaa sukua.

Kuvan oikeassa reunassa näkyy kauppahallin julkisivu ja vasempaan reunaan on valmistumassa uuden metrolinja nelosen (M4) Rákóczi téren asema. Luultavasti aseman, pysäkin, aukion nimi säilyy samana, kun nyt viime vuoden aikana niin monta Budapestilaisen paikan nimeä taas on muutettu. Esim. entinen Ferenc körút asema / pysäkki on nyt Corvin negyed ja Moszkva tér on nyt Széll Kálmán tér ja lentokentänkin nimi vaihtui.

Tämä kauppahalli on siis Budapestin VIII. Kaupunginosassa, Józefvárosissa, ratikat 4 ja 6 pysähtyvät Rákóczi tér nimisellä pysäkillä tuon samannimisen aukion toisella puolella, suurella kaarikadulla. Ja kun se uusi metrolinja joskus otetaan käyttöön niin hallin edessä on metron sisäämkäynti. Nyt tammikuun kylmyydessä, -5 astetta, hallissa oli hiljaista, jotkut myyntipisteet olivat kiinni, varmasti hallin edessä oleva työmaa vieroitti joitakin asiakkaita. Täällä kannattaa vierailla.

Tammikuisen lauantain aamukävelyllä.

Kaunis tammikuinen aamu Budapestissa, aurinko paistaa ja pakkasta siinä kolme astetta. Ajattelin tehdä pienen lenkin lähiympäristössä, kameran kanssa. Kun ovat taas purkamassa noita asumattomia rempallaan olevia taloja. Paikalle rakennetaan uutta, suunnitelmat uudesta alueesta valmistuivat jo yli kymmenen vuotta sitten. Kaikkia vanhoja rakennuksia ei tietenkään hävitetä. Kadut, vesiputket, viemärit, kaapelit, sähköt, kaikki on rakennettava uudelleen.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy purkutyömaa, minkä ohi halusin kävellä. Kaikki arvokas ja uudelleen jossain käytettävä materiaali kerätään työmaalla talteen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy se sama uudisrakennus, minkä työmaata ja nostokurkien liikkeitä seuraamme yhden makuuhuoneemme ikkunasta.

Kuvassa purkutyömaalta uusiokäyttöön ottettujen hirsien pinoja sekä tiilikasoja, joista valitaan käyttöön kelpaavat. Metalliromu oli jo poistettu (sähkötön, kaasuton, vedetön, asumiskiellossa ollut talo) aikoja ennen talon kasaan lyömistä. Autot ovat vielä pölykerroksen peitossa, ja näkyypä kuvassa yksi harvinaiseksi käynyt ja ajokiellossakin oleva Trabant.

Tämä purkamista odottava talo näyttääkin
 jo odottavan työn alkua.

Kauniisti koristellun julkisivun takana asutaan vielä,
 puretaanko vai  jätetäänkö tämä !

Jatkan kävelykierroksellani, pysähtelen ja kuvaan. Ole vielä Józefvárosissa, VIII. kerület = 8. kaupunginosa, Leonardo da Vinci utcalla. Edessäni Üllöi útin toisella puolella on kaunis pieni kirkko, se on auki, näen kassien kanssa kulkevan kumaraisen miehen menevän sisään. Kirkon kohdalla on suojatien, niinpä vaihdan tässä kaupnginosaa ja tulen Ferencvárosiin, IX. Kerület = 9. kaupunginosa. Kiertelen katuja ja päädyn Páva utcalle.

Holocaust Muistokeskus, IX. Páva utca 39.

Perjantaina, 27. tammikuuta oli Vainojen uhrien muistopäivä. Tämän keskuksen edessä viettyä juhlaa sekä ihmisten haastatteluja seurasin televiossa (sanoja en ymmärtänyt, mutta ilmeet ja eleet kertoivat tarinaa). Páva-kadun synagoga ja sen uusi, palkittu sivusiipi ovat vuodesta 2004 toimineet muistokeskuksena, alueella on näyttely Unkarin holokaustin uhrien muistoksi.

Takaisin Józsefvárosiin ja Corvinin alueelle, elokuvateatterin eteen. Kuvassa on yksi vuoden 1956 Unkarin kansannousun muistomerkeistä. Tuon nuorta poikaa esittävän patsaan lisäksi teatterin ja ympäröivien rakennusten seinät ovat täynnä -56 vuoteen liittyviä muistolaattoja. Patsaan edessä (muidenkin muistolaattojen edessä) on säilytetty vielä edellisen kansillispäivä aikana sinne viedyt seppeleet ja muut tervehdykset – tuo päivä oli jo 23.10.2011 – kolme kuukautta sitten. Joku niitä muistamisia hoitaa edelleen.

Nap utcan ja Vajdahunyadin risteys.

Loppumatka taittui Práter – Vajdahunyad – Nap utca reittiä. Katujen nimikylteissä on selkeästi merkittynä kaupunginosan numero ja nimi, kadun nimi sekä sen korttelin talonumerot. On muuten ihmisystävällistä, kun Budapestissä on yhdeksän (9) Nap utca -nimistä katua.

Kaksi erilaista kauppahallia.

Budapestissä riittää kauppahalleja, Vásárcsarnok unkariksi, on pieniä ja suuria, uusia ja vanhoja, kauniita ja vähemmän kauniita. Taitaa kaikilla kaupunginosilla olla omansa, tai ainakin helpon matkan päässä on aina yksi kauppahalli.

Näkymä Lehel kauppahallin yläkerroksessa.

Lehel Piac on suuri, uusin ja erikoisin arkkitehtuuriltaan, rakennus muistuttaa laivaa. Se sijaitsee pohjoiseen Nyugatin rautatieasemalta ja Westendin ostoskeskuksesta ja on metrolinja kolmosen (3) Lehel tér asemalla. Lehel Piac on auki sunnuntaisinkin, kaikki myyntipaikat eivät ole silloin auki.

Lehel kauppahalli ulkoa, yhdestä suunnasta.
(netistä lainattu kuva)

Kauppahalli on hyvin hoidettu ja siellä on suuri pientuottajien myyntialue. Hallin kävijät ovat pääasiassa paikallisia asukkaita, ja se on hyvin suosittu ostospaikka. Turistiryhmiä ei siellä näy, eikä sitä oppaissakaan enää näy mainittavan.

Alakerran myyntipaikkojen näkymää.

Sisältä halli on avoin ja moderni, värikäskin. Siellä on liukuportaat, hissit ja useita portaita katutasosta ylempään kerrokseen. Katutasossa on se normaali maataloustuotanto hyvin esillä, kaikkea löytyy. Ylemmässä kerroksessa on kiinalaiskauppoja, vaatteita, keittiötarvikkeita, ruoka- ja juomapaikkoja, posti ja muita puoteja. Niitä unkarilaiskäsitöitä ja perinteisiä matkamuistoja ei täällä ole.

Suuri Kauppahalli joulukuussa 2011.

Nagy Vásárcsarnok – Suuri Kauppahalli on se vanha, suurin ja kaunein. Se sijaitsee kävelykatu Váci utcan – Váci kadun eteläisessä päässä, Szabadsághid – Vapaudensillan kohdalla. Helppo löytää, auki se on klo kuudesta (6) lähtien, viiteen tai kuuteen saakka, lauantaisin kolmeen ja sunnuntaisin suljettu.

Kauppahalli valmistui 1896, restauroitiin ja ajantasaistettiin perusteellisesti 1990 -luvulla. Nyt se on yksi Budapestin suosituimmista turistikohteista. Ja sen kyllä huomaa, hallin myyjät puhuvat tai ainakin osaavat palvella useilla kielillä ja ovat tottuneet vierasmaalaisten tapoihin ostaa. Suomenkieli ja suomalaiset tunnistetaan siellä helposti, monet myyjät opiskelevat myös suomea.

Tungosta pystybaarien käytävällä.

Hallin katutaso on se tyypillisin maatalouden tuotannon ostopaikka, on hedelmät, vihannekset, juurekset, tuore liha, jalostettu liha, maito- ja leipomotuotteet ja mausteet sekä rahanvaihtopisteet (turistille hyvään kurssiin). Myös Unkarin eri alueiden ja lähi- tai kaukomaiden esittelyjä järjestetään tässä kerroksessa usein. Silloin voi kuulla ja nähdä musiikki- tai tanssiesityksiä, maistiaisiakin tarjotaan.

Pohjakerroksessa sijaitsee tavallinen marketti ja taloustarvikkeiden myyntikojuja. Tärkein mielestäni on kalakaupat ja hapatetut tuotteet, kuten hapankaali tynnyristä suoraan ym. makuisaa ja kaunista.

Ylin kerros on varattu syömiseen ja juomiseen sekä matkamuistojen ja käsityöläistuotteiden hankintaan. Pienistä pystybaareista saa monenlaista ruokaa ja juomaa, hinnat edullisia ja annokset suuria. Hinnastot ovat hyvin näkyvissä ja tilat hyvin hoidetut ja puhtaat.

Täällä moni paikallinen pysähtyy viinilasilliselle ostoskäynnin yhteydessä, ovat tehneet niin ehkä koko ikänsä ajan. Ryhmiä kokoontuu työpäivänsä päätteeksi rupattelemaan. Täällä näkee unkarilaisia julkkiksia, myös suomalaisia, ohjelmia tehdään monen maan televisioon, toimittajat ja taiteilijat hakevat aiheita töihinsä ja kyselevät uutisia.

Vanhoja viisaita ohjeita.

”Älä ole levoton tulevaisuudestasi. Selviät siitä tarvittaessa saman järjen avulla kuin nykyisyydestäkin.”

”Kaikki muuttuu. Sinä itse muutut lakkaamatta ja hävität aina jotakin itsestäsi. Ja näin käy koko maailman.”

”Muista, että kovin vähän tarvitaan onnelliseen elämään.”

”On hyödytöntä vihoitella töilleen, ne eivät siitä välitä.”

Marcus Aurelius oli Rooman keisari vuosina 161 – 180 jKr. 

ja kirjoitti näitä viisaita mietteitä tulevaisuudesta, kehityksestä, onnesta ja työstä, jo melkein kaksituhatta vuotta sitten. Ajatukset ovat hänen pienestä Itsetutkistelunsa ”Ta eis beautón” kirjasta (alkujaan kirjoitettu kreikaksi). Itse huomasin ne toisesta pienestä kirjata ”Viisauden sanoja”, koonnut Niilo Kärki.

Jotenkin vaan nämä mietteet pistivät vähän tosikkomaiseen silmääni, nyt kun eletään epävarmoja aikoja ja moni arvioi menneitä ja miettii tulevaisuuttaan.

”Jos haluat ilahduttaa itseäsi, ajattele silloin lähimmäistesi hyviä puoli.”

Marcus Aurelius antaa myös tämän hyvän ohjeen.

Rooman keisari Marcus Aurelius oli stoalaisen filosofian edustaja. Lapsen jo hän pukeutui filosofin pukuun ja omaksui filosofin yksinkertaiset tavat. Koko elämänsä ajan hän oli askeetti, mietiskelevä ja hyvin velvollisuudentuntoinen.

Roomassa (Piazza Colonna) on Marcus Aureliuksen pylväs, mikä tehtiin keisarin sarmaateista ja markomanneista saamien voittojen kunniaksi. Sotaretkistä kertovan pylvään reliefeistä saa kuvan sen ajan sodankäynnistä, elämästä ja tavoista.

Aurelianuksen muuria esittävän teoksen osa, tekijä Antero Olin.

Aurelianus oli Rooman keisari vuosina 270 – 275, noin sata vuotta myöhemmin kuin Marcus Aurelius. Antero Olinin teos esittää Aurelianuksen muurin osaa ja sen parhaiten säilynyttä porttia nimeltään Porta San Sebastiano. Se tunnettiin antiikin aikoina nimellä Porta Appia. Olinin teos kuuluu hänen sarjaansa Muro di Roma, tämä teos on nro I, valmistunut vuonna 1990.

Taidenäyttelyn avajaisissa.

Art9 Galérian avajaiset elokuussa 2011.

Art9 Galériassa oli näyttelyn avajaiset eilen, Ráday u. 47, Budapest IX. Saavuimme paikalle hyvissä ajoin ennen kuutta, avajaisten alku on usein tuohon aikaan. Galleriassa oli täysi touhu päällä, näyttely ripustettu, valoja sekä äänilaitteita viriteltiin takanuoneessa, tarjoilupöytä valmiiksi katettu ja pieni joukko avajaisvieraita jo paikalla.

Nyt oli hyvä tilaisuus tarkastella näyttelyä, minkä teema oli ”Telekönyv No4” (Puhelinluettelo No4). Teokset oli tehty grafiikan tekniikoilla, suurimmaksi osaksi erilaisia kollaaseja. Teema näkyi teoksissa selvästi, oli puhelinjohtoja kuvien päällä, luetteloita kuvina ja ns. taiteilijakirjoina, sekä aiheeseen viittaavia muita kuvia ja esineitäkin. Mielenkiintoista, hauskaa ja hyvin tehtyä.

Galleria täyttyi vieraista ja avajaisperformanssi alkoi. Kitaristi ja kuvataiteilija tekivät yhdessä ääni-, valo- ja piirrosteoksen huoneiden väliin ripustetulle paperille. Lopuksi kitaristi astui paperin läpi yleisön puolelle ja jatkoi esitystään. Sitten taidehistorioitsija esitteli taiteilijan ja näyttelyn, taiteilija puhui ja galleristi puhui (minä en ymmärtänyt mitään, oli hyvä tilaisuus tarkkailla ympäristöä). Tällä kertaa puheet olivat lyhyitä, joiden päätteeksi alkoi yleinen seurustelu, viinien ja pogácojen (nyt juustoista purtavaa) maistelu.

Valokuvia en tästä tilaisuudesta ottanut, kun ei ollut kameraa eikä kamerakännykkää mukana. Melkein kaikilla muilla vierailla ne olivat, taisivat olla puhelinalan ihmisiä. Ainoat tutut paikalla olivat galleristeja sekä muita taidealan vaikuttajia.

Näyttelyn taiteilija on taidegraafikko, grafikusmüvész Szirányi Istvá, avaaja taidehistorioitsija,  müvészettörténész Pataki Gábor, kitaristi László Attila (Liszt-dijas gitármüvész, Liszt palkittu muusikko.

Elokuussa 2011 avajaisvieraita ja puheenpitoa Art9 Galériassa.
Kyseessä oli kokoelmanäyttely, useilta taiteilijoilta, kodeista ja
keräilijöiltä koottu eriomainen näyttely, uutta ja vanhaa.

Tämä Art9 Galéria on Budapestin Ferencvárosin kuvataiteilijoiden yhdistyksen galleria. Se siis on yleishyödyllinen, ei voittoa tuottava. Työt tehdään talkoohengessä, oma kaupunginosa (Ferencváros, kuuluisa jalkapallojoukkueestaankin) tukee toimintaa, antaa tilat sekä tukityöllistetyn henkilön avuksi ja päivystäjäksi. Tämän gallerian vieressä on taidegraafikoiden vastaava Galéria IX (ovat nyt talvitauollaan) ja seuraava on kaupallinen Erlin Galéria. Art9:n vieressä toisellakin puolella on galleria, nyt siellä näkyi olevan jokin ”potrettinäytely”.

Marraskuu 2011, Art9 Galérian avajaiset, maalauksia ja veistoksia .

Tyylikästä Budapestia tammikuussa 2012.

Tammikuun 13 päivä ja perjantai, Parlamentin ympäristö oli kaunis ja rauhallinen, lauantaina oli rauhallinen mielenosoitus tässä Kossuth térin alueella. Kuvan näkymä Unkarin Parlamenttitaloon pensaiden takaa. Pensas näyttää hyvinvoivalta Tyrniltä, mikä lie nimeltään.

Parlamentin edustalla kukkivat upeat orvokkien muodostamat kuviot. Kuvassa vasemmalla näkyy Kansatieteellinen museo, Néprajzi Múzeum, entinen Oikeuspalatsi ja mielenkiintoinen paikka vierailla. Oikealla on yksi Maatalousministeriön rakennuksista ja orvokkipenkin takan näyttävä ratsastajapatsa.

ALEXANDRA kirjakaupan kahvila, BookCafe – Párizsi áruház (vanhan Parisi nimisen tavaratalon paikalla), on ositteessa Andrássy út 39. Kadulta mennään suoraan kirjakauppaan (missä on myös laadukas viinikauppa), lattian poikki liukuportailla ylös ja muutama rappu vielä ylös ja kahvila on siinä. Kahvikuppi, useita laatuja maksaa noin 1,5 € - 3 €, viinit noin 1,5 € /dl ylöspäin.

Pyhät ohi - vuoden 2012 arki alkoi.

Vuodenvaihteen koristelut on poistettu, myös Budapestin Corvinin ympäristöstä. Loppiaisen aikoihin riisutut ja ulos kannetut joulukuuset on riisuttu ja viety pois. Roska-autot ne vei, vähän kerrallaan, sen verran mitä kulloinkin kyytiin mahtui. Kauppojen alennusmyyntien prosentit on vaihdettu uusiin lukemiin, nyt ollaan alessa - 70 %. Siis vaan niissä tuotteissa missä yleensä ALE jyllää. Melkein kaikki muut hinnat ja maksut ovat nousseet tai nousevat pian.

Ihmisten arjessa tuntuu tietysti arvonlisäveron ja ruuan hinnan nousu eniten. Omaa ruokakaupan laskua vertaillessa nousua olisi noin 7 %. Eihän se vielä Suomen hinnoille pärjää, tänään vielä sämpylä maksoin lähikaupassa 5 centtiä/kpl. Työn loppuminen on kuitenkin se pahin asia, ja ulkomaan valuutassa otettujen lainojen takaisinmaksu (muistuu taas mieleen se Suomen 1990 -luvun lama).

Kuvassa näkyvä Corvin ostarin aukio on jälleen arkisessa asussaan, ei valoja puissa, tähdet ja kuuset pois. Lunta ei hiutalettakaan ja lämmintä kuvausaikaan +10 C astetta. Vähän outo tuo sää on ja lumitilanne, kun lunta on tullut rutkasti ympärillä olevissa maissa, Unkarissakin vuorilla.

 

Viime talvena tammikuussa 2011, oli lunta vähän. Yllä kuvassa on näkymä Linnavuorelta, Kalastajlinnakkeen ikkuna-aukosta Tonavan yli Parlamenttitaloon päin. Ilma oli sumuinen ja viileä, lämpötila jossain nollan paikkeilla, muistaakseni tuokin lumi suli pian.

 Kireän talouden vaikutukset huomaa jo muuallakin kuin väärin parkkeerattujen autojen rankaisemisessa (kuskihan se on jota rangaistaan, auto yleensä menee minne viedään, vaikka keskelle risteystä!!!). Kuvassa yllä holtittomasti jätetyn auton renkaaseen ollaan asettamassa pyörälukkoa, ostarin lastausalueen sisäänajon alueella. Nyt pyörälukko ilmestyy joutuisaan, valvojat ovat jatkuvasti liikkeellä.

Julkisen liikenteen pinnarien ja häiriköiden sakot näyttävät nousseen kaksinkertaiseksi ja tarkastajia on liikkeellä jatkuvasti, arkisin ja juhlapäivinä.

Vaihteeksi toisen ostarin (taitaa olla Budapestin suurin) - WestEnd City Centerin arkiaamua, matroaseman tason sisäänkäynnillä, Nyugatin - Läntisen rautatieaseman vieressä.