Múzeumok Majálisa - 2012.

Unkarin 17. museopäivät - tai pitäisiköhän sanoa ”museoiden toukokuinen huviretki” - vietettiin Budapestissa tällä viikonlopulla. Kaksipäiväinen tilaisuus pidettiin Unkarin Kansallismuseolla ja sen puistossa. Ohjelma oli runsasta ja monipuolista. Paikalle oli tullut yli sata museota eri puolilta Unkaria, yli kuusikymmentä käsityöläistä esitteli ja myi tuotteitaan, muitakin esiintyjiä oli riittämiin, eikä suuhunpantavastakaan ollut pulaa. Kansallismuseon portaiden ete

en oli sijoitettu suuri näyttämö, missä juhlaseremoniat ja suuret esitykset tapahtuivat. Museon portaikko oli hyvä katselu ja auringonottopaikka (aampäivällä oli varjoa mutta iltapäivän täysi auringonpaiste oli jo liikaa).

Kuvassa näkyy juhla-alueen pohjapiirros, sekä osa museoluettelosta (kuvan numeroituja neliöitä) ja esittelypaikkojen sijainnista. Pääsosa ruokailupaikoista ”Vendéglátas” oli sijoitettu museon taakse suurten puitten varjoon. ”Árusok” ovat niitä käsityöläisten tuotteille tarkoitettuja paikkoja.

Lauantain aluksi oli puhallinmusiikkia sekä eri virallisten tahojen tervehdyspuheet, ansioituneiden museoiden, näyttelyjen ym. palkintojen sekä muiden kunniamainintojen jako. Puheita pidettiin paljon, ymmärsimme niistä suurinpiirtein vain pääasiat, ainakin aiheet, museoiden nimet ja paikkakunnat. Eikä haitannut yhtään, tähän eläkeläisikään mennessä on puheita kuultu jo niin paljon erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, että sisällön arvaaminen muutaman tosiasian ympärille ei ole kovin vaikeaa. Tietysti kiinnostavia asioita jää huomaamatta.

Kauniita kansanpukuja saimme ihailla mielinmäärin ja iloiseen tanssiin olisi voinut osallistua, opettajia olisi riittänyt. Opettelevia lapsia ja ilmeisesti tanssien harrastajia riitti nytkin runsaasti (unkarilaisia ei yleensä tervitse kovasti houkutella laulamaan tai tanssimaan, harrastusta  riittää).

Postimuseolla oli hiljaisempaa toimintaa. Toisen kuvan maalaistalon sisällä istuvat mummot näyttivät myöhemmin miten nuo moninkertaiset kansanpuvut puetaan päälle, niitäkin saattoi kokeilla tuolla paikanpäällä (illalla se nähtiin TV ohjelmassa).

Paikalle tuotuun jurttaan sai tutustua, aikalaisten vaatteita sai sovitella ja tuossa kuvan etualalla näkyviä suojavarusteitakin saattoi sovittaa.

Tullimuseo on paikallaan, sen vierellä oli myös monien hallinnoalojen omia museita (paikallista maanmittausmuseota en löytänyt, tiedän että semmoinenkin on, ainakin näyttelynä virastossa)

Váci Ifjúsági Fúvószenekar - Vácin kaupungin nuorten puhallinorkesti soitti reipasta ja kaunista musiikkia. He esittivät filmi-, karnevaali- ja konserttikappaleita, kansallista ja kansainvälistä musiikkia, mukana oli useita solistiesiintyjiä, ja yleisö vaati vielä useita ylimääräisiä kappaleita – todella mahtavaa kuultava ja katseltavaa.

Tällä kohdalla tuli nälkä. Molempina päivinä söimmä tässä samassa paikassa puolen päivän aikoihin. Tarjolla oli monenlaista grillattua lihaa ja makkaraa, pataruokia ja salatteja.

Useimmilla museoilla on lapsille toimintaa. Oli monia vanhoja ja uusia pelejä, maalamista, värittämistä ja kaikenmoisia kokeiluja. Sai kokeilla piinapenkissä istumisesta lähtien – suurella ritsalla (melkein kuin puusta rakennettu kone) ampumiseen, kuulat olivat rättipalloja, turnajaisiakin saattoi harjoitella.

Makeetakin oli, sokerisia ja hunajaisia kuivattuja hedelmiä ja marjoja,
pähkinöitä, kakkuja ja vaikka mitä.

Pienellä kävelyllä Budapestissa.

Aloitin kävelykierrokseni bussilla nro 9, koska halusin päästä Deák térelle nopeesti. No, bussi juuttui vanhan kunnon hotelli Astorian edessä olevalle pysäkille. Kuljettaja ilmoitti jotain ja matkustajat poistuivat bussista, minä perässä (en tietenkään ymmärtänyt mitä se kuski sanoi, mutta ulos lähdin kun muutkin meni). Astorian kohdalla on nykyisin yhdistetyt ratikka- ja bussipysäkit, on yllättävää kun bussit ja ratikat ajavat samoilla raiteilla, joutuvat tietenkin varomaan toisiaan.

Yläkuvan sain otettua vasta kun bussi oli jo lähtenyt ja ratikka ottanut vuoronsa. Tiedä sitten miksi se bussi siihen juuttui, kun kuitenkin heti jatkoi matkaansa! Kuvassa näkyy myös Budapestin lukuisat uudet pyörätiet, tällä kohdalla tie on merkitty kuvilla ja teksteillä, uusimmat pyörätiet ovat punamullan värisiä.

Lopun matkaa kävelin ja saavuin minne bussillakin oli tarkoitus – Deák ja Madách térien paikkeille, kupungintalon kohdalle. Sinne oli ilmestynyt käsityöläis- ja ruokakojuja, luultavasti jäävät paikoilleen koko kesäksi, kivannäköisiä ovat kuten kuvista huomaa. Tällä paikalla oli ennen matala, parakkimainen pitkä puurakennus, aika rähjänen ja rumilus. Nyt se on puistoa, ja monien tilaisuuksien tapahtumapaikka (puiston aidan takana on kaupungintalo).

Ylemmässä kuvassa näkyy Budan linnan alueelle menevän bussin, nro 16, pääte- ja lähtöpysäkki. Se on tuo pieni sininen bussi, tavallinen linja ja siis 65 vuotta täyttäneille ilmainen. Kuvauskohdalla kun katsoo samaa katua oikeaan päin, näkyvät ne monet kirkkaanväriset turiskierrosbussit, niidenkin päättäri on tässä, Erzsébet téren, puiston puolella. Tässä oli muuten ennen vanhaan, se Budapestin linja-autoasema, sama rakennus siinä on vielä, mutta kunnostettuna ja kulttuurikäytössä.

Toisenlainen kiertoajeluihin vuokrattava avoauto odottelee asiakkaita, tuon vanhan linja-autoaseman päädyssä. Julisteessa mainostetaan nuorten taiteilijoiden näyttelyä, mitä nuo kaksi koiraveistosta edustavat.

Erzsébet puistoon, sen vanhan linja-autoaseman taakse on rakennettu rullalautailijoille rampit, näyttää olevan suosittu paikka.

Eurooppa -päivää ei tällä paikalla nyt vietettykkään, tässä se ennen oli (muistan kun joku vuosi sitten suomalaiset tarjosiva korvapuusteja Eurooppa-tiedon lisäksi ja hauskaa juttua riitti pullan nimestä) ja viimeviikolla oli Baltonin viinien festivaali.

Uutta löysin Vörösmarty aukion laidasta, vanhassa pörssin talossa on nyt HardRock cafe. Rakennuksen restaurointi on vielä hieman kesken, siihen sijoittuu vielä joku luxus luokan tavaratalo tai jotain sinnepäin, ovissa se jo kerrotaan. Vanha rakennus näkyy jo upeana kokonaisuutena.

Kotimatkalla pysähdyin Oktogonille (Liszt Ferencin ja Jókain väliin) kuvaamaan digitaalista kameraa, mikä näkyy kuvan rakennuksen katon nurkassa. Tätä kameraa citylive.hu (napsauta linkkiä) voi itse käyttää omalla tietokoneella, jos väliin pääsee - sillä käyttäjiä ja katselijoita on paljon. Itse vilkuilen tuota liikkuvaa kuvaa usein. On kiva katsella kun keltaiset ratikat sujahtavat kaarikadulla, tai huomata miten tuuli heiluttelee puita kovassa sateessa, tai odotella joko joulutorin myyntikojuja rakennetaan tai vaikka onko kamera epäkunnossa (joskus se on mutta ei pitkään yleensä), tai sitten voin istua penkille ja soittaa Maikku siskolle kertoakseni jotta nyt oon siinä penkillä ja vilkutan.

Puna-valkonen nauha kadun varressa on asfallityön takia, siinä lasketaan uutta pintaa Andrássyn kadulle.

Ihmisiä työnsä ääressä. Vuoristokiipeilyn harrastajilla voi olla lisätyötä vaikka ikkunoiden pesijänä (voihan se olla päätyökin), niinkuin tässä kuvassa näkyy – päätä ei huimaa ja harrastuksesta maksetaan. Tosin se voikin olla toisinpäin, ammattimaiset ikkunanpesijät alkavat harrastaa myös vuoristokiipeilyä.

Budapestissa on aina koettavaa ja nähtävää....

Yhden viikon juttuja Budapestissa - valikoimana maksuttomia tai melkein ja kaikille sopivia:

Margit saari on yksi suuren kaupungin keitaista. Varsinkin kesällä, kuumaan aikaan siellä on mukava kuljeskella ja lepäillä, jokainen voi helposti löytää omaa ajanvietettään.

Margit saarella vietettiin suomalaista Vappua jo perinteiseen tapaan, Vapunpäivänä klo 12.00 alkaen. Ehkä joku paikalla olija olisi muistanut sen ensimmäisenkin suomalaisvapun tällä samalla paikalla, milloin lie ollut – jäi kysymättä. Paikka on saarelle tultaessa, sen suuren soivan suihkulähteen vierellä, suuren puun alla. Kuvassa suomalaiset ja muut Suomen ystävät jo kokoontumassa paikalle, tarjoilupöydän rakentaminen on jo aloitettu.

Tällä kertaa oli hyvä, ettei tuo suuri suihkulähde ollut toiminnassa. Se kun on niin äänekäs, laulukuoron ja porukan yhteislaulut olisivat jääneet suihkun pauhun ja soiton alle. Nyt suomalais-unkarilainen Joutsenet lauluryhmän esitys kuului kauniina, ja innostutti yli 100 päisen musiikkia rakastava juhlayleisönkin laulamaan yhdessä.

Samana Vapunpäivänä Budapestin keskustassa oli F1 auton melua kun maailmanmestari Button ajeli ydinkeskustassa. Näytöksessä oli mukana ralliautoja sekä moottoripyöriä.

Tämä vanha pikabussi (Budapest – Stuttgart) seisoi Oopperan edessä, se ihastutti mieltämme pari päivää myöhemmin. Ehkä se oli siinä tilattavana ajelulle ja ehkä se kiertellee kaupungilla – ei kysytty, mutta kaunistus se on ja ehdottomasti sen päivän suosikki.

Kuvassa sisänäkymä Szent István bazilikasta – Pyhän Tapanin tuomiokirkkoon tuli nyt maksaa sisäänpääsystä 200 huf , 1€ tai 1$ rempparahastoon, museoon ja torniin meno maksaa aina. Nyt arki iltapäivällä ei ollut messun aika.

Uusi teatteri – Dumaszinház - on ilmestynty meidän naapurikortteliin. Tai se on meille uusi kun sen vasta huomasin. Teatterilla on toinenkin esityspaikka muualla Budapestissa.

Taidenäyttelyn avajaiset Vizivárosi Galériassa toukokuun viidentenä. Kuvassa ovat galleristi, viulutaiteilija Teemu Kupiainen ja valokuvataiteilija Stefan Bremer.

Kuvassa avajaisyleisöä, joka sai kuullakseen Bachin musiikkia viululla, nähdäkseen upeita Intian ja Afrikan näkymiä ja tilanteita, juodakseen kuohuviiniä ja mukavaa seuraa keskenään.

Kuvataidemuseo Sankarten aukion vieressä oli päivän ja yön (tietääkseni) elokuvan tekijöiden työpaikkana. Melkein näin suuren tähden - Bruce Willisin, hulinaa oli sen verran paljo etten ehkä vaan huomannut häntä.

Tämä ei ole uutiskuva - vaan elokuvan tekoa, osan harjoittelua – museonjohtajaa ei siinä saatella ulos työpaikaltaan konetuliaseen kanssa, taiteilijat siinä työssään.

• Balatonin viinien festivaali (30 tuottajaa esitteli 150 viinilaatuaan) oli Budapestin ydinkeskustassa Erzébet térellä tällä viikonlopulla. Ei osallistuttu.
• Joensuun yliopiston kuoro esiintyi Pyhän Mikaelin kirkossa Váci utca 47, kuoron laulu soi kauniisti, nautimme sen esityksestä kauniissa pienessä kirkossa.