Esplanadin puiston kukkaistutuksia ja Runebergin patsas. |
Kyllä Espoostakin voi ja kannattaa tehdä matkoja Helsinkiin - ihan vaan turistina, huvikseen, ilman mitään sen kummempaa tarkoitusta - yksin tai mieluimmin hyvän ystävän kanssa. Katsellaan paikkoja, ihmetellään kaikkea mikä on muuttunut, pohditaan pitkään minne mentäisiin syömää, istuskellaan ja jutellaan.
Tämän perjantain junamatka Leppävaarasta hurahti 17 minuutissa A junalla. Tykkään matkustaa kaikilla pysäkeillä pysähtyvällä junalla, on enemmän aikaa ympäristön tarkkailuun. Ei siinä suurta eroa ole, 4 minuttia. Matka maksoi 3.36 € matkakortilla, tavallinen kertalippu on 4 €.
Helsinkiläisen ystäväni tapasin Hesan assan kukkakaupan edessä, niinkuin aina - tässä samassa paikassa. Totesimme ettei paikkaa kannata vaihtaa, jompikumpi tulisi kuitenkin tänne - vanhasta muistista. Ei sekään olisi ongelma, onhan meillä kännykät mukana, vaikka ei me kuitenkaan kuultaisi soittoa, textarin ehkä tarkistaisi sitten myöhemmin. Hyvä, nyt olimme molemmat 10 min etuajassa.
Espan puistoon suuntasimme aluksi, se oli turisteja tulvillaan, elokuu kun on Euroopan lomakuukausi. Ihailimme Runbergin patsasta ympäröiviä kukkaistutuksia, samaa värimaailmaa oli puiston muussakin koristelussa. Elävä kultainen kaunis "tyttöpatsas" ilahdutti ohikulkijoita. Lantti tytön pieneen kuppiin (edessä maassa) sai tytön vaihtamaan kaunista tassiasentoaan. Vanha Kappeli ravintola oli rempassa ja terassikin puoliksi auki, muusiikkilavalla oli elävää musiikkia.
Kauppatorille seuraavaksi, niinkuin aina näillä päivän Hesan matkoilla tehdään. Alla kuvassa soitteleva haitariorkesteri esiintyi jo kesäkuun alussa, samanlaisella turistimatkallani. Paikkana Kauppatorin ratikkapysäkki, yleiseöä piisasi ja soitto oli upeaa. Tuo kuvan tarkka kuulija näytti olevan kilpaileva ulkomaalainen haitaristi, otti oppia suomalaisporukasta, ainakin seurasi silmä ja korva tarkkana koko esityksen.
Elokuinen kauppatori on kokemisen arvoinen, upeaa väriloistoa, tuoksuja, makuja sekä iloisia ihmisiä. Niitä lokkiverkkojakaan emme nähneet, olikohan ne jo poistettu vai eikö me vaan huomattu. No, ei muuten ollut lokkejakaan.
Jotain muuta huomatti eka kertaa, nimittäin se hotelli, Hotel Haven Unioninkadulla, missä Rihanna asui Helsingin konserttinsa ajan, hän on barbadoslainen pop -artisti. Kuuluisa hotelli, eikä me tiedetty sitä ennestään. Taas samaisen hotellin edessä oli paljon väkeä, ei menty kuikuilemaan uteliaana. Eilen sitten selvisi että Dalai Lamahan se siellä nyt asui.
Seuraavaksi tarkistettiin Pohjoisespalla oleva uusi / uusittu Strindbergin kahvila. Vanhan kahvilan paikalla on nyt uusi Marimekko ja kahvila siinä vieressä. Kananpojan salatti oli tosihyvää, palvelu hyvää ja paikka tyylikäs, muutenkin vierailemisen arvoinen.
Takaisin Espooseen matkustin bussilla, eri maisemat vaihteeksi, matka maksoi saman kuin tullessa mutta kesti yli puoli tuntia. Bussini lähti Elielinaukiolta Postitalon ja Rautatieaseman välistä. Odotellessa sain vielä seurata laitapuolen kulkijoiden touhuja (narkkari, juoppo, kerjäläisiä jne), siis ihan kuin olisi turistina jossain....... Ystäväni matkusti kotiinsa myös linjurilla, hän Hesan Oulunkylään.
Vasta maalattu Helsingin kaupungintalo, taustalla tuomiokirkko. |
Noin mekin teimme monta monituista kertaa,kun Vantaalla asuimme.Vaikka paikat olisivatkin smat,niin erilaisuuta löytyy joka kerta.
VastaaPoistaSateenkaari: Niin se on, joka kerta huomaa Helsingissäkin eri asiat. Kesällä ja talvella on niin erilainen valo, pakkanen ja helle muuttavat ympäristöä ja samaa tekee juhla ja arkiaika. Ja tietysti iän karttuessa katselee erilaisia asioita.
VastaaPoistaMinä en vain tunnu pääsevän sinne Hesan keskustaan,¨haluaisin mennä just noita reittejä, nk.ennenvanhaan ja katella ja ihmetellä!Sukulaisia ja tuttuja siellä pilvin pimein.... Polvet ei tykkää liiasta rasituksesta ja sitten tulee perään heti rokulipäiviä, tämähän se suurin syy on..;/ Olen aina tykännyt siellä käydä, vaan nykyisin suoraan kentälle ja sit takastulomatkalla kauhee kiire kotiin, kentältä kun bussit kulkeen monta kertaa päivässä Jkl-ään.
VastaaPoistaKiva oli lukee ja kuvatkin viellä matkakertomuksessa, tutuista paikoista....;)
Siellä vietetään vielä vilkasta kesäelämää.:D
VastaaPoistaJa haitar niin haikeesti soi...
Aili-mummo: Kesäelämään tuli eile väliaikainen stoppi kun tuli äkkinäinen rankkasade. Hesa tulvi ja Espoossakin tuli vettä kaatamalla.
VastaaPoistaOn muuten kiva haitariporukan konserttipaikka tuo ratikkapysäkki, istumapaikatki huonojalkaisille. Torilla on usein, tai aina, joku yksittäinen hanuristi. Mutta tämä porukka oli upea.