keskiviikko 10. elokuuta 2011

Tarpeettoman tavaran kierrätyspäivät.

Tämän kesäreissun ensimmäinen aamu Budapestissa, heinäkuun puolessa välissä, vähän pysäytti ajattelemaan.  Tapani mukaan vilkaisin ikkunasta pihalle ihaillakseni maisemaa ja tarkistaakseni lämpötilan. Nyt oli ikkunan alla jonkun makuuhuone, asukas oli jo herännyt. Huomasin, että tämän pikkupuiston jokaisella nurkalla oli asumukset - leirit. Hetken hämmennyksen päästä muistin ettei kyseessä voikaan olla laman seurauksia ja asunnottomien uusia majapaikkoja, vaan ---- odoteltiin sitä kerran vuodessa tehtävää rojunhävitystä ja -kierrätystä. Nimittäin kaikissa kaupunginosissa järjestetään kirrätyspäivät - tai mikä sen nimi nyt onkaan, suuret siivouspäivät - nyt oli Józefvárosin vuoro.

On muuteen monesti selvitetty turisteille ettei kysesssä ole asunnoistaan ulos häädettyt perheet tavaroineen tai joku muu onneton tilanne, vaan toisten siivous ja toisten työpaikka.


Nämä leirit ovat hyvien paikkojen varauksia, eli se tavara mikä ympäröivistä rakennuksista tuodaan kadulle, on varattu aluksi tälle sakille. Paikka toimisi myös "välivarastona ja verstaana".  


Kahden päivän päästä alkoi tavaraa kertyä paikalle. Leirien elämä oli melko vilkasta, yöllä ja päivälla. Olihan siinä ainakin tusinan verran paikallaan pysyvää väkeä, asemien vahtivuorot vaihtuivat kun osa leiriläisistä nukkui vuorollaan. Auringon porottaessa puisto-käymälä alkoi tietysti haista p....lle. Onneksi meidän talon napakka talkkari piti komentoa ja vahti että paikat pysyivät kutakuinkin järjestyksessä. Luuta heilui ja katu sekä jalkakäytävät pysyivät siisteinä.


Paikalle tuotiin huonekaluja, helloja, jääkaappeja, vaatteita, kaikkea mahdollista. Purkujätteiden, maalien ja muun ongelmajätteen vienti on yleensä kielletty, mutta .... No, varsinainen kierrätys sujui vauhdilla, kaikki metalliromu irrotettiin (laitteet särjettiin ja metalli poistettiin) ja koottiin kasoihin. Yllä kuvassa näkyvä pikku kuormuri keräsi metalliromua, toinen auto kokosi puutavaraa. Myöhemmin kun "arvotavara" oli koottu, pääsi kuka tahansa etsimään itselleen esim. kunnostettavaa pöytää. Tuostakin olisi saanut pienen asunnon kalustettua vähällä vaivalla.

Saman puiston toisella nurkalla oleva leiri ja uusi tavarakasa.


Seuraavana maanantaina oli kaupungin puhtaanapito korjannut paikalle jääneet rojut, sitten tuli rankkasade ja talonmies-rouva joka siivosi loput. Pakko oli ihailla tuota rankkaa, viikon kestänyttä työrupeamaa, siinä vasarat ja moukarit heilu, ja metalli murskaantui ja särkyvä lasi helisi. Melko hyvässä sovussa koko touhu hoitui, pientä nujakointia huomasin. 

Tätä linkissä olevaa YouTuben upeaa esitystä todella kannattaa katsella ja kuunnlla. Bangó Margit - Gyere  ja tassivat mustalaistytöt esittävät Unkarin mustalaismusiikkia - sitä oikeaa ja hyvää.



1 kommentti:

  1. Muistan ku näin ekakertaa noi leirit, koko suku kokoontu paikanpaalle ja ÄÄNTÄ muuten piisas...hih..mahtuuhan sitä maailmaan, mutta yöllä sais hiljetyy ja huusia pitää toisaalla..;)

    VastaaPoista