maanantai 23. syyskuuta 2013

Ei päätä - ei häntää, nyt on päätä ja häntää.


Viikonlopulla oli Budapestin Sankartenaukiolla kuudennet Unkarin kansalliset laukkakisat (Nemzeti Vágta). Useimmissa niistä olen ollut paikalla - kerta kerralta kisat paranevat ja monipuolistuvat (tässä blogissa oli juttua aiemminkin).

Alkukuvasta näkyy miten hankalaa nopeesti kiitävien hevosten kuvaaminen on - onnistuin useissa häntä- ja turpakuvissa. Muutaman kerran sain kokonaisen hevosenkin kuvattua.


Varsinaiseen laukkakisaan Unkari on valmistautunut kilpailemalla ympäri maata. Alueitten parhat ratsastajat hevosineen on karsittu kesän aikana ja täällä pääkaupungin tärkeimmällä aukiolla karsittin lisää ja pidettiin loppukilpailu. Meille jokainen hevonen ja ratsastaja olivat suosikkeja, enkä edes tiedä kuka tuon kuvan kilpailija on ja mistä hän tulee. Pääpalkinnon voitti ratsukko Bajasta, muistan sen kun paikka on tuttu ja monasti olen käynytkin siellä.


Kansallisen kisan liäksi kilpailtiin kahdessa kansainvälisessä lähdössä. Oli veteraanien, nuorten, husaarien, valjakkojen ja monien muiden ryhmien näytösluontoisia kilpailuja.


Viereisessä kuvassa eksoottinen ratsastaja Katarista, joka voitti kansainvälisen osuuden.

Katseltavaa riitti, kun jokainen lähtö esiteltiin husaarien ryhmän johdattamana, ja kaikki voittajat. Sankarten aukion keskiosa oli avoin yleisölle - ja vielä maksutta paras katselupaikka. Portit keskustaan avattiin kahden kisakierroksen jälkeen kun laukkarataa kunnostettiin (tasattii, kasteltiin ja tarkastettiin). Rata oli  varmistettu hevosille turvalliseksi ja sopivaksi.

Mikä lie voittajasuosikki tuossa alapuolen kuvassa - ikääntynyt neito on onnistunut husaarien kiinniotossa. Pääsivät kuitenkin naureskellen karkuun.


Musiikki on aina paikalla Unkarissa - elävä ja hyvin soitettu musiikki, usein vanha perinteinen kansanmusiikkia. Viereinen porukka oli monista soittajien ja laulajien ryhmisä, jotka viihdyttivät ruokailijoita ravintoloitten alueella.

Alla on yhden grillin nimitaulu. Suomalaisen silmissä saattaisi nimi vierottaa asiakkaita, ei ollut syytä huoleen. Jonot tämänkin paikan edessä kertoivat muuta.



Samaan aikaan oli koko Andrássy út (Wikipedia linkki) suljettu autoliikenteeltä, oli autoton päivä sunnuntaina ja EUn yhteinen liikkujan viikko. Suuren bulevardin Tonavan puoleinen osa (rajan Oktogon aukio) oli täynnä teatteri- ja musiikkiesityksiä, oli ajanvietettä lapsille ja aikuisille ja Sankartenaukiolle päin oli aluksi liikenne- ja leikkipuistoja, koripallon heittoa, uusien ja vanhojen bussien esittelyä, ruoka ja juomapaikkoja sekä tietysti Unkarin alueitten esittelyja ja ihan vaikka mitä.



2 kommenttia:

  1. Mä en ole kertaakaan päässy sinne varsinaiselle kispaikalle, mut vakaa usko on et sit ensvuonna !

    Siellä kadun alkupäässä, autotomana päivän silloin kyllä on kovat säpinät kanssa jossa löytyy huilipaikkoja ja hyvää ruokaa, viimeksi oli siellä...;)

    Laulaako se mummo kuvassa niitten husaarien keskellä, vissiin kait kun poikia ihan naurattaa!?
    Tai sitten neuvoo kuvan ottajaa...hih-hii....:))

    Uusi vähän erilainen kohta tässä nyt, jotain tein tai jätin tekemättä, ni vetäs mun kommentin pois huithapeliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se mummo vaan kiirehtää kuvanottajaa - kait pelkäs husaarien katoavan liian aikaseen. Olivat muuten kovin ystävällisiä poikia, niikuin muutkin paikallaolijat.

      Koko kadulla oli paljon ohjelmaa, ruokaa ja juomaa, huilipaikoista ei ollut pulaa ja tilaa riitti, niitä "bajamajojakin" oli joka korttelin kohdalla aina pari ryhmää - ei ois tarvinu jalat ristissä ootella.

      Poista