Suomalainen ryijy - peitosta tauluksi.

Ryijy Elää. 

A Ryijy Élö Hagyománya. 

The Ryijy Lives On. 

Upea, suomalaisen kulttuurin - taiteen - käsityön - muotoilun näyttely on hienossa paikassa. Suomalaisen ryijyn tarinaa vuodesta 1707 lähtien, nykypäivään saakka on esille Budapestin Kansatieteellisessä museossa (Néprajzi Múzseum).

Yksityisen keräilijän, Tuomas Sopasen  ryijykokoelman osa on esillä ainakin tammikuun 5. päivään 2014.

Tuomas Sopanen, Ryijy Elää
Mies ja 280 ryijyä   artikkeli Helsinginsanomissa

Aikamoinen onni oli, kun pääsin paikalle Tuomas Sopasen itsensä esittelemään tilaisuuteen. Hän kertoin ryijyinnostuksensa synnystä, kokoelmansa karttumisesta ja tietysti suomalaisen ryijyn ja tämän näyttelyn tarinaa. Museossa on esillä noin kolmas osa hänen kokoelmastaan (katalogin valmistumisen aikaan koossa on 361 ryijyä).

Alkujaan ryijyjen kutominen oli tavallista kansaperinnettä, ryijyt valmistettiin käyttöä varten, peitoiksi. Voi vaan kuvitella miten ikäviksi karhujen tai muiden eläinten taljat kävivät käytössä - peittoina - kun ne helpostit kovettuivat koppuroiksi. Tiedä sitten, miten taljat oli käsitelty nylkemisen jälkeen... Nykyiset ryijyt voivat olla edelleen peittoja, mattoja, tyynyjä, koristeita seinillä tai lattioilla, jopa kehystettyjä tauluja.

Hyvä ja kaunis näyttelykatalogi kertoon suomalaisen ryijyn tarinaa sekä ryjykokoelman kerääjän omaa tarinaa (unkariksi ja englanniksi). Julkaisu on Tuomas Sopasen ja Méprajzi Múzeumin tekemä, tukijoinaan Unkarin Emberi Eröforrások Ministérium ja Suomesta Alfred Kordelinin säätiö.

Kannen värikkään ryijyn, Etyde II, on suunnitellut ja kutonut Katri Haahti (1957 - ). Pienen taulun näköinen ja kokoinen ryijy on vuodelta 2005 ja kokoa 14 x 13 cm.

Yllä kuvassa luettelon aukeama, sivut 44 ja 45:
-  Vasemman sivun kuva esittään monikehyksistä hääryijyä vuodelta 1787, sen koko on 176 x 149 cm.
-  Oikealla on näyttelyn vanhin ryijy, hääryijy vuodelta 1707, sen koko on 181 x 131 cm, ikä on arviotu toiseksi vanhimmaksi suomalaiseksi ryijyksi. Ennen 1750 tehtyjä ryijyjä on vain muutamia, aika oli köyhää ja ryijyt käytettiin loppuun. Myös muiden vanhimpien ryijyjen iänmääritys on hankalaa kun vertailukohteita ei ole.

Luettelon sivulla 72 on näyttelyn suurimpia ryijyjä, jotka edustavat 1900-luvun alun suunnittelua: 

• Vasemmassa reunassa on Väinö Blomstedtin (1871-1947) suunnittelema Hevoset ryijy. Valmistettu 1900-luvun alussa, luultavasti Suomen Käsityön Ystävien tekemä, kooltaan se on 360 x 190 cm.
• Seuraavana on Jugend tyylinen penkkiryijy, suunniteltu ja valmistettu noin 1909, koko on 430 x 191 cm. Ryijy oli Suomi vakuutusyhtiölle Armas Lindgrenin vuonna 1909 suunnittelemissa ja kalustamissa tiloissa, todennäköisesti on ryijykin häneltä.
• Jugend tyylinen penkkiryijy 1900-luvun alusta, kokoa 345 x 188 cm. Suunnittelija oli todennäköisesti Emma Salzman.

Sivulla 77 (vasemmalla) on Impi Sotavallan suunnittelema pieni (76 x 70 cm) Väre niminen ryijy, 1930 -luvun alkussa.

Tämä ryijy muistuttaa kovasti meillä kotona olevaa pientä savi- tai keramiikka vaasia - ainakin tästä ryijymallista sen vaasi tuli mieleeni. Onkohan tuo vaasi Impi Sotavallan – vai tekikikö mielikuvani tepposen.

Luettelon ja koko näyttelyn jokainen ryijy ansaitsisi tulla esitellyksi erikseen. Pelkästään tämän näyttelyn takia kannattaisi tehdä lyhyt vierailu Budapestiin. 

Parlamenttitalon aukiolla ja sitä ympäröivillä kaduilla on suuri työmaa,
raitikka No 2 ei nyt kulje tässä.

Kansatieteen museo on Budapestin parhaiten tunnetulla paikalla, Parlamenttitaloa vastapäätä. Tavallisesti sinne on helppo päästä, museon ja Parlamentin välissä on raitiotielinjan nro 2 pysäkki. Nyt museoon pääsy ei olekaan ihan niin helppoa – se koko alue ja ne ratikkakiskot on suuren mylläyksen kohteena (työmaa alkoi jo keväällä ja päättyy – ken tietää). Koko alue on suurta työmaata, mutta jalankulkijoille on hyvät väylät.