Itsenäisyyspäivän viettoa.

Jyväskylän sakarihaudoilla 6.12.2011

Muutamana viime vuonna olen viettänyt Suomen itsenäisyyspäivää lapsuuteni maisemissa Jyväskylässä,  nykyisen perinteen tapoja noudattaen. Ohjelmaan kuuluu aluksi juhlajumalanpalvelus Taulumäen kirkossa (entien maalaiskunnan kirkko), seuraavaksi seppeltenlasku sankarihaudoilla vanhalla hautausmaalla (on kaupungin keskustassa) ja kaikille tarkoitettu juhla Jyväskylän Paviljongissa (sijaitsee Lutakon kaupungiosassa). Tuo tapahtumien järjestys on helposti noudatettavissa, olenhan asunut Maija siskon kotona. Kaikkiin noihin paikkoihin on kohtuullinen kävelymatka, oli sää mikä tahansa. 

Tänä vuonna juhlin Suomen itsenäisyyttä kotona, ja tasavallan presidentin 6.12.1989 antama ekaluokan mitalli puseron rinnuksissa. Nyt näin kotona kun se ei kulje matkoilla mukana.

Ilmavoimien soittokuna, Jyväskylässä 6.12.2011

Perheemme itsenäisyyspäivän perinteisiin kuului aina sankarihaudoilla käynti. Siellä soitti aina joku soittokunta, minkä soittajana isä oli. Ja kun isä osallistui soittamalla, perhe oli mukana yleisönä.

Jyväskylän puhallinorkesterit, torvisoittokunnat soittivat aikoinaan sankarihaudoilla, niikuin kaikissa muissakin Jyväskylän ja ympäristön tilaisuuksissa. Suuri osa soittajista oli aluksi entisiä sotilassoittajia, niinkuin isäkin.

Linkissä puhallinsoittokuntien historiaa: Keski-Suomen Reserviläisjärjestöjen soittokunnan historiaa.

Alla on kuva Sotaveteraanijuhlasta vuodelta 1967, se sopii itsenäisyyspäivän juhlistamiseen tänäänkin. Kuvassa keskellä marssii isä, vetopasuuna kädessään. Tämä lainaamani kuva sisältyy yllä olevan linkin historiallisiin kuviin.