Monenmoiset kotini - osa 2.

Ensimmäinen oma kotini, oikeastaan vuokralais kimppakämppä oli tuossa alla olevan kuvan yhdessä kauniissa rakennuksessa, taisi olla tuo punertava talo. Olin muuttanut ensimmäistä kertaa pois lapsuudenkodista - suoraa ulkomaille Hampuriin Sakaan. Asunto oli kotinanai kesä- syyskuun vuonna 1965.

Google earth maapallo tuli taas apuun entisten kotieni esittelyyn - melko tuoreella kuvauksella, kuvaus on vuodelta 2010 (vuosi näkyi kuvan vasemmassa alanurkassa karttaohjelman katutasossa kuljeskelun aikana). Ilman osoitetta en olisi näitä taloja enää tunnistanut, melkein 50 vuotta sitten talot taisivat olla tummemman sävyisiä ja kadun varrella oli suuria lehteviä puita.

Vasta valmistuneen kartoittajan ensimmäinen, oman alan työpaikka oli Hampurin rakennustoimistossa - kahden vuoden ajan. Samaan työpaikkaan (ja asuntoon) menin kurssikaverini Ullan kanssa. Tuohon aikaan oli löydettävä huone vuokralle, ei voinut kuvitellakaan voivansa hankki omaa yksityistä kotia. Pieni palkka, kalliit asunnot ja vielä maahanmuuttajatytöt! 

Lukuhetki töiden jälkeen - banaani välipalaksi. 

Asunto, oikeastaan huone muiden tilojen käyttöoikeudella, löytyi alueen tyypillisen vuokranantajan suuressa, koko kerroksen kattavassa asunnossa. Omistaja vuokrasi kotinsa huoneita pääasiassa opiskelijoille, tässä taisi olla neljä vuokrahuonetta, siis melkein opiskelija-asuntola. Tiukat käyttäytymissäännöt oli listattu huoneen seinälle. Aluksi emme huomanneet koko sääntöjä, ei olisi ymmärrettykään. Outoja olivat meidän mielestä, esim. suihkun käytöstä tuli ilmoittaa edellisenä päivänä, vessan käytöstä ei tarvinnut tehdä ennakkoilmoitusta, pyykkiä ei saanut pestä, huoneen ovea ei saanut lukita (ei ollut avaintakaan), jne. 

Pirkko poseeraan kauniissa eteisessä.

Kuvailen tuota asuntoa kotiin lähettämässäni kirjeessä:  "Meidän huone on kalustettu semmosilla tyylihuonekaluilla, rokokoota ja jugendia luulisin. Oikein iso piironki, semmonen mutkallinen, mutta se ei ole meidän käytössä, iso vaatekaappi jossa iso peili keskellä, kolme pöytää, kaksi nojatuolia, yksi sohva, yksi sänky jossa Ulla nukkuu ja yksi pitkä sohva jossa minä nukun - ei Ulla siihen mahtuisikaan. Lattia on parkettia mikä narisee kauheesti ja paksut matot. Toi eteinen on ihana, siinä on takka, ois kiva joskus ottaa kuvia näissä huoneissa."  Missä kerroksessa asunto oli, sen olen unohtanut, kirjeissäkään sitä en ole kertonut. Huoneen ikkuna oli talon takapihalle päin, aurinko paistoi sisälle eikä pihapuut varjostaneet - olimme ehkä kolmannessa kerroksessa.

Porraskäytävän tasanteella poseeraa Ulla.

Meillä kummallakaan tytöllä ei vielä silloin ollut kameraa. Ostimme sen yhteiseksi sopimuksella, että Ulla lunastaa sen myöhemmin itselleen - kunhan palkka alkaa riittää muuhunkin kuin pakollisten kulujen maksamiseen. Aluksi kävelimme työmatkat (noin 3-4 km suuntaansa), että raha riittäisi iltasyömisten ostoon. Hyvä lounas kuului palkkaetuihimme työpaikalla, etu kattoi perusruuan, extrat tuli maksaa itse.

Kirje kotiin jatkuu:  "Keittiötä saamme käyttää, ei mielellään ruuan valmistusta, keittiön kaapissa meillä oli pieni hylly. Saamme käyttää talon vesipannua veden keittämiseen ja omaan käyttöön saimme pöytäkannun, kaksi teevatia ja matalaa lautasta. Vuodevaatteet simme myös. Se täti on tuonut meille lehtiä luettavaksi ja lainannut sontikkaa ja puhelintakin saamme käyttää." 

Monenmoiset kotini..... osa 1.

Aikomukseni on nyt muistella monenmoisia kotejani, paikkoja joissa olen asunut ja elänyt. En ole koskaan laskenut kaikkien kotieni määrää, enkä aio sitä nytkään tehdä - tai ehkä se selviää ajanmittaan. Sen tiedän tuntumalta, ettei niitä eri paikkoja ole kovin paljoo kertynyt, vaikka asuinmaita ja vuosia onkin. Nämä muistelut ei ole missään erityisessä järjestyksessä - onpahan vaan miten mieleen on tullut.

Innostuin kotieni muistelusta kun huomasin miten hienoja kuvia noista vanhoista paikoista voi saada -  kun sukkkuloi Google earthin maapallolla. Osan paikoista löydän heposti osoitteella ja osan oikeita paikkoja napsauttelemalla. Kuulostaa helpolta, onkin jos muistaa osoitteen tai huomaa hahmottaa ilmakuvasta oikean paikan - ja vielä tunnistaa oikean ympäristön.

Tässä talossa asuin joskus 1970 -luvun alussa. Olinko siellä vuoden vai kaksi, en muista. Tarkan ajan löytäisin vanhoista kalentereistani (ovat vielä tallessa), jos olen ne sinne merkinnyt. 

Talo sijaitsee Pennsylvaniassa (Linkki Wikipediaan: Pennsiylvania ), sen hallinnollisen pääkaupungin Harrisburgin (Linkki: Harrisburg ) vieressä, Susquehanna River toisella puolella. Osoitekin näkyy tuossa kuvassa, ja tarkat koordinaatit kuvan alareunassa. Töissä kävin Harrisburgissa eräässä insinööritoimistossa. 

Talo näyttää olevan hyvässä kunnossa, hyvin hoidettu edelleen. Vaikka tuo joki on tulvinut monet kerrat,  vai olisikohan vanha rakennus korvattu uudella samanlaisella. Osoite ainakin on oikea.

Video linkki:  New Cumberland flood 2011

Aluksi asuin talon alakerrassa, Elainen kämppäkaverina. Muutin yläkertaan kun siellä asunut henkilö muutti pois. Meillä oli sitten koko talo käytössämme, kahdella tytöllä. 

Oikeanpuoleisessa kuvassa istumme, Elain ja minä, olohuoneen takan edessä ja vasemmalla poseeraan juhlatamineissa takan ja terassille vievän oven välissä. Terassi on tuo, mikä talon kuvassakin näkyy. Kovin montaa valokuvaa ei tuolta ajalta ole, onneksi sentään jotain tuli kuvattua.

Viereinen kuva on jo yläkerran asunnon makuuhuoneesta. Verhosin koko huoneen tuolla paratiisilintu kankaalla. Kankaat olivat vihree- ja keltapohjaisia (raahasin kankaat sitten myöhemmin Suomeenkin, nyt jo hävitetyt). Vuokra-asunnon kunnon ja ulkonäön kohotus oli helpompi tehdä kankaalla, kuin koko asunnon maalaaminen ja tapetointi. Kylpyhuoneen kyllä maalasin.

Onkohan tuo kesämekkoni Marimekon kangsta, näyttää siltä ja ainakin se on omatekoinen.

Oikealla kuva keittiöstä, taidamme olla aamiaispuuhissa siinä Maija siskoni kanssa. Ainakin kylässä olleella Maijalla on vielä aamutakki ja yöpaita päällä!! Ei tuo ruoka kuitenkaan aamiaiselta näytä, miten lie - en muista kuvaustilannetta enää.

Kuvan oikeassa reunassa näkyy olevan ompelukone - siis koneet oli meidän keittiön pöydillä jo silloin. Ommeltiin kovasti ja melkein kaikki omat vaatteemme, ainakin silloin kun olin töissä vielä insinööritoimistossa.

Tämä kuva on yläkerran olohuoneesta. Kalustetun vuokra-asunnon laittiat oli kokolattiamatoilla päällystetty ja olkkarin seinät paneloitu. En muista paljoakaan koko asunnon sisustuksesta. Voi olla, että sillä oleilu on aika vähäistä, päivät töissä, illat menossa ja loppu aika unessa. 

Talon vuokraisäntä hoiti talon pihan ja muut juoksevat asiat. Autoille oli parkkeeraustilaa pihalla ja tien varressa, ja grilli pihassa (mitä ei taidettu käyttää monasti). Paljoa tuolla asumisesta en muista enää.

Sen muistan miten joskus talvella kaivoin autoani lumikinoksesta. Joen tulvimista en onneksi joutunut kokemaan, olin jo muuttanut muualle kun tuo Susquhanna joki tulvi - jo silloin 1970 luvullakin, olikohan 1972. Alakerran asuntossa vesi oli noussut ainakin metrin korkeudelle - kuulemma.

Matka mökille lähestyy.

Siis matka mökille tarkoittaa kohdallani kahden tunnin matkaa lentokoneella Hesasta Budapestiin. Mökki sanan paikalla voisi olla "kakkos asunto" tai "Unkarin koti" tai "kaupunkiasunto" tai "piilopaikka" tai "lomakoti" - tuo nyt ei enää pidä paikkaansa koska lomalla ei olla eläkkeellä ollessa. Luulen niin tai se nyt on käsitykseni. Lähden sinne siis ensiviikolla ja takaisin koti Suomeen tulen kuukauden päästä.


Budapestia ja mökkini ympäristöä olen esitellyt blogissani jo aikaisemmin (ja Maijan monenmoista murua -blogissa, asiaa löytyy muuallakin taiteen lomassa). Nyt on sitten itse asunnon ja huoneitten vuoro. Asunto on siis ihan tavallinen ja suurimmaksi osaksi omatoimisesti rempattu. Mööpeleitä on saatu kämpän entiseltä omistajalta, osaa kannettu itse kaupasta kotiin, osan toi kaupan auto. Olisipa saatu kuvia siitä kun kannoimme Anteron kassa keittiön pöytää pitkin Jozsefvarosin katuja tai kun tungimme taitettavan vierassängyn kanssa ratikkaan.



Rappukäytävästä eteiseen, tämä näkyy.







Yksi makuuhuone ja ranskalainen parveke.







Keittiöstä eteiseen, selän takan ikkuna.



Hämärä kuva olohuoneesta, näkyy vai ikkunanpuoleinen osa, kuva on jo vuodelta 2004, mutta suunnilleen samalta näyttää edelleen. Nämä kuvat ovat eri vuosilta, osa useita vuosia vanhoja ja osa tuoreita.

Näkymä keittiön ovalta Maijan makkarin suuntaan, WC ja kylppäri jäävät kuvan ulkopuolelle, oikealle. Kolmas makkari on edessä näkyvän seinän takana, huoneiden välissä on seinällinen kaappeja, ovet molempiin huoneisiin. Jääkaappipakastin ei sovi pieneen keittiöön, se on eteisaulassa (kuvan ulkopuolella vasemmalla, siis tämä apupöytä on jääkaapin edessä).

 Yhtä makuuhuoneista on pidetty työhuoneena, täällä kun tehdään taidetta ammatti- ja harrastusmielessä. Ompelukone surisee olkkarin pöydällä ja muita askareita siirrellään huoneesta toiseen, riippuen kulloisesta valon ja tilan tarpeesta, tai sitten tekijöiden määrästä.

"Józsefváros VI", akvatinta vuodelta 2003, tekijä on Antero Olin. Teoksen näkymä on olohuoneen Tonavan puoleisesta ikkunasta, niinkuin taiteilija sen näki. Unkarin taidegrafikoiden erinomaisen hyvin varustettu työhuone on lähellä, kävelymatkan päässä.