Monenmoiset kotini - osa 2.

Ensimmäinen oma kotini, oikeastaan vuokralais kimppakämppä oli tuossa alla olevan kuvan yhdessä kauniissa rakennuksessa, taisi olla tuo punertava talo. Olin muuttanut ensimmäistä kertaa pois lapsuudenkodista - suoraa ulkomaille Hampuriin Sakaan. Asunto oli kotinanai kesä- syyskuun vuonna 1965.

Google earth maapallo tuli taas apuun entisten kotieni esittelyyn - melko tuoreella kuvauksella, kuvaus on vuodelta 2010 (vuosi näkyi kuvan vasemmassa alanurkassa karttaohjelman katutasossa kuljeskelun aikana). Ilman osoitetta en olisi näitä taloja enää tunnistanut, melkein 50 vuotta sitten talot taisivat olla tummemman sävyisiä ja kadun varrella oli suuria lehteviä puita.

Vasta valmistuneen kartoittajan ensimmäinen, oman alan työpaikka oli Hampurin rakennustoimistossa - kahden vuoden ajan. Samaan työpaikkaan (ja asuntoon) menin kurssikaverini Ullan kanssa. Tuohon aikaan oli löydettävä huone vuokralle, ei voinut kuvitellakaan voivansa hankki omaa yksityistä kotia. Pieni palkka, kalliit asunnot ja vielä maahanmuuttajatytöt! 

Lukuhetki töiden jälkeen - banaani välipalaksi. 

Asunto, oikeastaan huone muiden tilojen käyttöoikeudella, löytyi alueen tyypillisen vuokranantajan suuressa, koko kerroksen kattavassa asunnossa. Omistaja vuokrasi kotinsa huoneita pääasiassa opiskelijoille, tässä taisi olla neljä vuokrahuonetta, siis melkein opiskelija-asuntola. Tiukat käyttäytymissäännöt oli listattu huoneen seinälle. Aluksi emme huomanneet koko sääntöjä, ei olisi ymmärrettykään. Outoja olivat meidän mielestä, esim. suihkun käytöstä tuli ilmoittaa edellisenä päivänä, vessan käytöstä ei tarvinnut tehdä ennakkoilmoitusta, pyykkiä ei saanut pestä, huoneen ovea ei saanut lukita (ei ollut avaintakaan), jne. 

Pirkko poseeraan kauniissa eteisessä.

Kuvailen tuota asuntoa kotiin lähettämässäni kirjeessä:  "Meidän huone on kalustettu semmosilla tyylihuonekaluilla, rokokoota ja jugendia luulisin. Oikein iso piironki, semmonen mutkallinen, mutta se ei ole meidän käytössä, iso vaatekaappi jossa iso peili keskellä, kolme pöytää, kaksi nojatuolia, yksi sohva, yksi sänky jossa Ulla nukkuu ja yksi pitkä sohva jossa minä nukun - ei Ulla siihen mahtuisikaan. Lattia on parkettia mikä narisee kauheesti ja paksut matot. Toi eteinen on ihana, siinä on takka, ois kiva joskus ottaa kuvia näissä huoneissa."  Missä kerroksessa asunto oli, sen olen unohtanut, kirjeissäkään sitä en ole kertonut. Huoneen ikkuna oli talon takapihalle päin, aurinko paistoi sisälle eikä pihapuut varjostaneet - olimme ehkä kolmannessa kerroksessa.

Porraskäytävän tasanteella poseeraa Ulla.

Meillä kummallakaan tytöllä ei vielä silloin ollut kameraa. Ostimme sen yhteiseksi sopimuksella, että Ulla lunastaa sen myöhemmin itselleen - kunhan palkka alkaa riittää muuhunkin kuin pakollisten kulujen maksamiseen. Aluksi kävelimme työmatkat (noin 3-4 km suuntaansa), että raha riittäisi iltasyömisten ostoon. Hyvä lounas kuului palkkaetuihimme työpaikalla, etu kattoi perusruuan, extrat tuli maksaa itse.

Kirje kotiin jatkuu:  "Keittiötä saamme käyttää, ei mielellään ruuan valmistusta, keittiön kaapissa meillä oli pieni hylly. Saamme käyttää talon vesipannua veden keittämiseen ja omaan käyttöön saimme pöytäkannun, kaksi teevatia ja matalaa lautasta. Vuodevaatteet simme myös. Se täti on tuonut meille lehtiä luettavaksi ja lainannut sontikkaa ja puhelintakin saamme käyttää."