Paikka, missä äiti syntyi.

Äitini syntyi kotimökin savusaunassa, talvella 1910. Niin oli Suomessa tapana silloin.

Tämä savusauna sijaitsee nykyisen Jyväskylän kaupungin alueella, mutta äitini syntymän aikaan paikka oli Jyväskylän maalaiskunnan Korttajärven kylää. Tarkemmin alla olevan kartan keskipaikkeilla vinossa olevan Korttajärvi bys  -nimen loppu ässän (s kirjaimen) yläpuolella.

Tässä kartassa ei saunaa vielä ole, ei ole sitä kotimökkiäkään, eikä Autio -nimistä talo. Kartasta ei selviä sen tietojen ajankohta eikä valmistumisvuosi. Olisikin hullua ajatella, että jonkun kartan, tai edes tämän karttalehden, 3212 06, tiedot voisivat olla yhden - tai muutaman vuoden aikana mitattu ja valmistettu kartaksi. Käytännön mielikuvitusta tarvitaan, siis kuvittele; 1800 -luku, kaikki hommat jalka- ja käsityönä, lyhyt maastokausi, vähän ammattilaisia, tekniikan kehitys alkutaipaleilla, jne. Ehkä tuo karttakuva on peräisin isojaosata, vuodelta 1882. Pitänee tarkistaa kiinteistörekisteristä ja maanmittausarkistosta. Nyt tiedot saisi itsepalvelunakin: Kaikki arkistopalvelut maanmittaustoimistoista.

Pieni osa MMH:n pitäjänkartan lehteä 3212 06, kartasto on nyt
Kansallisarkistossa ja siellä digitoitu meidän iloksi ja hyödyksi.

Tämä käsin erilaatuisille ja -paksuisille papereille mittakaavaan 1:20 000 piirretty, väritetty ja osista koottu "Pitäjänkartasto", on paloiteltu yleislehtijaon mukaan ja sitten liimattu kartongille. Kartaston aineisto on eri lähteistä peräisin. Käytettiin kaikkea valmiina ollutta tietoa, kuten geometristen mitausten tietoja, isojakoja ja  muita toimituksia, uusia mittauksia, karttoja suurennettiin tai pienennettiin, tietosisältö eli kaiken aikaa.

Kartaston tekotapa näkyy selvästi tuossa kartan kuvassa. Ei nuo aukot, vekit ja rypyt ole pelkästää kartan huonosta säilytyksestä tai käytöstä johtuvia. Kartastoa koottaessa, sen palat oli liitettävä pakottamalla yhteen - jotta saatiin kuviot ja rajat kohdistettua mahdollisimman hyvin. Tämän kartan palat näyttävät olevan  samanlaatuista karttakartonkia, toisen näkösitä jälkeä varmasti tuli kun oli yhdistettävä ohutta paperia ja kartonkia.

On myös järkevää, ja oikein ajatella ettei tällainen "ryppykasa" voinut olla koko tämän suuren työn tavoite ja lopputulos, vaan tämä kartasto olisi ollut välivaihe (osien koonti, paloittelu ja pahville liimaaminen joskus 1950 -luvulla) seuraavaa pitäjänkartastoa varten.
Siis mitä... no, aikoinaan on tehty kaikenlaisia pitäjänkarttoja, mitattu ja piirretty käsin, kopioitu ja väritetty, painettu yksivärisenä tai monivärisenä. Niitä valmistettiin tilauksesta  myös Maanmittaushallituksessa, varmasti näitä karttoja on tallella tilaajillaan - voin kuvitella niitäkin kopioidun edelleen.

Äiti syntymäpaikkansa edessä, joskus 1980 -luvulla.