Näkymä olkkarin pienestä ikkunasta Gellertin kukkulan suuntaan, aamulla lokakuussa. Tässä ikkunassa viihdytään usein aringonlaskuja ja pilviä ihailemassa, ovat upeita, taivasnäkymää riittää vaativaankin makuun.
Näkymä keittiön ikkunasta auringonlaskun aikaa toukokuun lopulla. Tämäkin maisema muuttuu kun ilta pimenee ja valot syttyvät kirkon torneja valaisemaan tai kun ukonilmalla salamat valisevat taivaan tai kun rankkasade pieksää ikkunoita tai kun .... tai loputtomasti. Meillä onkin penkki ikkunan vieressä, missä on mukava istuskella kahvikupposen tai viininlasin kanssa ja antaa katseensa levätä maisemassa ja ajatella "suuria ajatuksia". Eikä tämä näkymä haittaa keittiössä kokkaamista, päivastoin. Tätä samaa voi ihailla myös olohuoneesta.
Yhdesta huoneesta näkyy tämä, tammikuun auringonlaskun värittämiä rakennuksia. Maanpinnalla on sitten omat näkymänsä ja tarinansa. Tässä edessä on muuten puisto, missä on oma alue koirilla ja toinen ihmisille. Talon toisellakin puolella on kukka- ja pensasistutuksia, pieni puisto.
No on vähän tyhmää kun sun sivut ei vaihdu,siis ei tule lisää kuvia/tekstiä!?Taitaa olla se pakollinen tauko, että tulis tehtyä muitakin hommia välillä. Mullakin alkaa se kohta ja olen jo suunitellut mitä teen ja koneen kansi pysyy visusti kiinni, mutta sit onkin paljon lukemista ja kirjoittamista....
VastaaPoista