maanantai 21. tammikuuta 2013

Tammikuun talvea Budapestissa.



Paikoilleen jähmettynyt koiran kanssa leikkivä tyttö ei ole siihen jäätynyt, vaan he ovat kuvanveistäjän valmistama pronssinen teos. Tyttö ja koira leikkivät Tonavan rannan kävelykadulla Vigado térellä. Näitä ihmisen kokoisia ja näköisiä veistoksia on Budapestissa paljon ja niihin voi törmätä missä vaan.

Keski-Euroopan talvi oli viikolla kylmää ja lumista. Me budapestilaisetkin saatoimme seurata jäätävää ja lumista kaaosta – televisiossa. Tähän kaupunkiin ennustettiin kovaa pakkasta, mutta ainakaan meidän mittari ei näyttänyt -2° kylmemempää, ehkä yöllä ja varmasti heti tuossa vuorten alueella.


Seison samalla paikalla kuin edellistä näkymää kuvatessani. Nyt katson Ketjusillan suuntaan Tonavan vartta, tunnelma on talvisen harmaan ja vähän alakuloinen arkinen iltapäivä. Joulun ja uudenvuoden kiireet on ohi, yksinäinen turistikierrosten esittelijä saa vielä odotella asiakkaita. Hyörinä alkoi sitten jo viikon päästä tämän kuvan ottamisesta. Nyt sataa vettä ja lumet on pois.


Taidenäyttelyn avajaiset Ráday utcan galleriassa tammikuun 18. päivä. Vasemmalla galleristi, keskellä taiteilija ja oikealla näyttelyä ja taiteilijaa esittellyt taidehistorioitsija. Näin täällä yleensä taidenäyttelyjen avajaisissa toimitaan. Muitakin puhujia voi olla, kuten sponsorin edustaja tai joku muu taho. Sivummalla oli tarjolla virvokkeita ja pientä naposteltavaa.




Avajaisyleisön pienin ja kovasti taiteesta kiinnostunut vieras tässä on naapurin näyttelypaikan galleristin koira. Toisinaan voidaan pitää useita avajaisia samana päivänä, jolloin yleisö siirtyy galleriasta toiseen, kunten näiden gallerioiden tapauksessa - naapuriin seinän taakse. Nyt avajaisia pidettiin perjantaina kello 18.


Viereisessä kuvassa on tuttuja ihmisiä avajaisyleisön joukossa.

Linkki: 









Omakuva tässä. Vihdoinkin pääsin käsiksi työhön mitä olen siirrellyt eteenpäin – milloin mistäkin tekosyystä. Kysymyksessä on kaappien järjestely ja turhan karsiminen. Vanhoista pitämättömistä / sopimattomista (sopimaton = liian suuri tai pieni, ei siis mitenkään muuten sopimaton) vaatteista kertyi tällä kertaa kohtalainen määrä talkkari Marian varastoon vietäväksi. Tämä meidän ihana Maria toimittaa vaatteet ja muun käyttökelpoisen eteenpäin kierrätykseen.

2 kommenttia:

  1. Mun on kyllä rehellisesti pakko sanoa, että olen nauttinut tästä Suomen talvesta, lunta ja pakkasta!

    Aika sekasin on siellä päin kun kerralla isot lumimäärät tulee, vaan sulaavatkin melko pian pois.

    Tämä Maria on muuten paras talkkari siellä mikä on ollut, kaikki edelliset ukkoja ja vähän laistivat hommissaan ja siksipä ovatkin entisiä...;D

    VastaaPoista
  2. Nämä etelän (tai keskeisen Euroopan) talvet nyt vaan on semmosia kun on, lunta tulee ja se sulaa paikoilleen - sitten kun sulaa tai jäätyy ja sulaa. Tuuli ja kosteus tekee kylmemmäksi mitä lämpömittaria katsomalla luulisi. Sit tulee se ongelma kun autot juuttuu kinoksiin....
    Talkkari Maria on aina iloisessa työntouhussa.

    VastaaPoista