Paikoilleen
jähmettynyt koiran kanssa leikkivä tyttö ei ole siihen
jäätynyt, vaan he ovat kuvanveistäjän valmistama pronssinen
teos. Tyttö ja koira leikkivät Tonavan rannan kävelykadulla Vigado
térellä. Näitä ihmisen kokoisia ja näköisiä veistoksia on
Budapestissa paljon ja niihin voi törmätä missä vaan.
Keski-Euroopan
talvi oli viikolla kylmää ja lumista. Me budapestilaisetkin
saatoimme seurata jäätävää ja lumista kaaosta – televisiossa. Tähän
kaupunkiin ennustettiin kovaa pakkasta, mutta ainakaan meidän
mittari ei näyttänyt -2°
kylmemempää, ehkä yöllä ja varmasti heti tuossa vuorten
alueella.
Seison samalla
paikalla kuin edellistä näkymää kuvatessani. Nyt katson Ketjusillan
suuntaan Tonavan vartta, tunnelma on talvisen harmaan ja vähän
alakuloinen arkinen iltapäivä. Joulun ja uudenvuoden kiireet on
ohi, yksinäinen turistikierrosten esittelijä saa vielä odotella
asiakkaita. Hyörinä alkoi sitten jo viikon päästä tämän kuvan
ottamisesta. Nyt sataa vettä ja lumet on pois.
Taidenäyttelyn
avajaiset Ráday utcan galleriassa tammikuun 18. päivä. Vasemmalla
galleristi, keskellä taiteilija ja oikealla näyttelyä ja
taiteilijaa esittellyt taidehistorioitsija. Näin täällä yleensä
taidenäyttelyjen avajaisissa toimitaan. Muitakin puhujia voi olla,
kuten sponsorin edustaja tai joku muu taho. Sivummalla oli tarjolla
virvokkeita ja pientä naposteltavaa.
Avajaisyleisön
pienin ja kovasti taiteesta kiinnostunut vieras tässä on
naapurin näyttelypaikan galleristin koira. Toisinaan voidaan pitää useita avajaisia
samana päivänä, jolloin yleisö siirtyy galleriasta toiseen, kunten näiden gallerioiden tapauksessa - naapuriin seinän taakse. Nyt avajaisia pidettiin perjantaina kello
18.
Viereisessä kuvassa on tuttuja ihmisiä avajaisyleisön joukossa.
Linkki:
Omakuva tässä.
Vihdoinkin pääsin käsiksi työhön mitä olen siirrellyt eteenpäin
– milloin mistäkin tekosyystä. Kysymyksessä on kaappien
järjestely ja turhan karsiminen. Vanhoista pitämättömistä /
sopimattomista (sopimaton = liian suuri tai pieni, ei siis mitenkään
muuten sopimaton) vaatteista kertyi tällä kertaa
kohtalainen määrä talkkari Marian varastoon vietäväksi. Tämä
meidän ihana Maria toimittaa vaatteet ja muun käyttökelpoisen
eteenpäin kierrätykseen.
Mun on kyllä rehellisesti pakko sanoa, että olen nauttinut tästä Suomen talvesta, lunta ja pakkasta!
VastaaPoistaAika sekasin on siellä päin kun kerralla isot lumimäärät tulee, vaan sulaavatkin melko pian pois.
Tämä Maria on muuten paras talkkari siellä mikä on ollut, kaikki edelliset ukkoja ja vähän laistivat hommissaan ja siksipä ovatkin entisiä...;D
Nämä etelän (tai keskeisen Euroopan) talvet nyt vaan on semmosia kun on, lunta tulee ja se sulaa paikoilleen - sitten kun sulaa tai jäätyy ja sulaa. Tuuli ja kosteus tekee kylmemmäksi mitä lämpömittaria katsomalla luulisi. Sit tulee se ongelma kun autot juuttuu kinoksiin....
VastaaPoistaTalkkari Maria on aina iloisessa työntouhussa.