Vastaukset Maikun 11 kysymykseen.

Maikku teki kysymykset ja Pikolini vastaa. Vasemmalla valokuva meistä,  joskus muinoin otettuna. Minä olen tuo totinen tyttö.

Pitkästä aikaa blogini parissa, ja tämä systeemi on taas jotenkin muuttunut. Yritin laittaa tähän aluksi tuoreemman kuvan, se katosi kun en huomannut seurata kuvan kulkua, ehkä tulla tupsahtaa vielä eteen (kuva on alapuolella). 

Eilen oli sitten joku kauhakuormaajalla katkaissut DNA kaapeliverkon kaapelin tuolla Meilahden siltatyömaalla - ja koko TV ja laajakaistat poikki. Ohjelma telkassa (signaali häipyi) katkesi noin klo 15:30 (väittävät katkenneen noin klo 16). Odottelin, ihmettelin ja kokeilin kunnes tajusin katsoa kännykän netissä tilannetta (onneksi en ole yhden systeemin varassa). Siellä sitten kerrottiin, jotta texti-tvssä ja netissä ilmoitellaan tilanteesta - niin - joo - mut kun ne on poikki! Joku keskusteluun osallistuja huomautti että kyllähän sen sitten näkee kun taas toimii. Niinpä tietysti olisi nähnyt jos olisin jaksanut vilkuilla klo 00:30 saakka.

Meillä on taloyhtiön kiinteä laajakaista ja kaapeli TV, toimivan erinomaisesti eikä pätki. Yleensä pikku ongelmat ovat sitä, että en huomaa uusien päivitysten mukanaan tuomia muutoksia tai en vaan ymmärrä tai hoksaa.

1.  Oletko huomannut että viikot ovat paljon lyhempiä kuin jokunen vuosi sitten?

Olen huomannut ja luulen että viikoissa on enään 6 päivää ja vuodessa 11 kuukautta -  ja melkein jokatoinen päivä on sunnuntai.

2.  Aivastatko pihahtamalla vai äänekkäästi, huomioitko sen nenäliinalla vai kädelläsi?

Aivastan niinkuin se sattuu tulemaan, yksinollessa kovaa ja muitten surassa yritän hillitä - usein onnistumatta. Olen muuten aina ihaillut ihmisiä, jotka osaavat aivastaa niin, että ainoastaan sieraimet laajenevat hieman. Nenäliinan otan kouraan jos ehdin, käden selkämys on helpommin käsillä, jos käsissä ei ole silloin esim. kahvikuppia.

 3.  Onko joku huomauttanut että olet kuin äitisi/isäsi, siinä huonommassa/paremmassa mielessä?

En muista, että olisi vertailtu tapoja tai tottumuksia ja vielä kerrottu tai muistutettu niistä. Itse vertailemme ulkonäköä ja luonnetta.

4.  Mitä lehtiä luet kampaajalla tai odotussaleissa, vai tuijotatko hitaasti liikkuvia numeroita katonrajassa?

Saatan lukea tai selailla lehtiä, mitä sattuu olemaan tarjolla. Aika harvoin istuskelen missään odottelemassa vuorioani, en jonottele pankeissa, KELAssa, verottajalla, terveysasemalla, poliisilaitoksella, kampaajalla - yritän hoitaa asiani ruuhka-aikojen ulkopuolella ja harkita todelliset tarpeet. Hammalääkärillä joskus olen odotellut (sekin siitä syystä, että menen mieluummin liian aikaisin kuin just jämptisti). Silmäsairaalan odotussalissa juttelin toisten potilaitten kanssa. Apteekissa joudun seuraamaan vuoronumeroita kun ne vaihtuu niin nopeaan tahtiin.

 5.  Kauanko keität löysiä munia ja milloin on kova muna kypsä, vai onko sillä mitään väliä, koska nehän syödään kumminkin?

En muista seurata ajankulua munien keitossa, näppituntumalla niistä tulee syömäkelpoisia, joko löysiä tai kovia. Aina kelpaa itselle, eikä kukaan ole moittinut tai jättänyt vääränlaisia syömättä.

6.  Huomautatko tuntemattomalle jos toteat vessapaperia roikkuvan ulkopuolella, sepalus on auki tai jokin muu vastaava huomiota herättävä vahinko on näyttävästi esillä?

No joo, silloin kun huomaan.

7.  Miten sinulta sujuu kompassin ja kartan käyttö, vai toimiiko pelkkä suuntavaisto?

Suuntavaisto toimii hyvin ja kartalukutaito vielä paremmin. Kompassia olen käyttänyt joskus nuorena kartoittajana, ei ole ollut tarvis sen jälkeen. Maikku naureskelee sitä, että minulla on kompassi nenänpäässä ja sain sen syntymälahjaksi. Mutta kartta se on mikä ihmisen tiellä pitää. 

 Kunnon kartat olisvat olleet tarpeen tuolla Meilahden siltatyömaallakin (missä katkasvat DNA kaapelin eilen) tai jos oikea kartta oli käytössä niin sen lukeminen ei ollut. Kaapelien paikat on merkitty kartoille, ne kartat oli hankittava (ja varmasti olikin) työmaille ja niitä karttoja on seurattava työn aikana. Tässä minä taas paasaan - vahinkojakin voi sattua ja voihan olla jotta se kaapeli oli piirretty/sijoitettu väärään paikkaan.

8.  Kun ruokailet niin kuuluuko tapoihisi koristella lautasen reunat niillä ruuilla mitä et syö, lähinnä tarkoitan, sieniä, sipulia, olivia, persiljaa, läskiä tms.?

Olen kaikkiruokainen, pidän kaikesta mikä ei ole pilaantunutta tai huonosti valmistettua. Onneksi en ole allerginen eikä sappi vaivaa. No, on jotain, kankeitossa olleet kananjalat varpaineen jäivät lautasenreunan koristeeksi (oli pöytänaapurin herkkua ja kuulemma se nahka on hyvää - minä höntti en maistanutkaan). Luut, jänteet ja nahka jäävät usein lautasen koristeeksi. 

 Vas. kuvassa haukkaan maalaisleipää, minkä päällä on kerros paprikalla maustettua hanhenrasvaa ja rutkasti tuoretta punasipulia.  

9.  Yksin ollessasi, keskusteletko television kanssa, en tarkoita pimeetä ruutua, vaan oikeaa sanan vaihtoa ohjelmien aikana?

Haravemmin keskustelen telkan kanssa ääneen, mutta yksisanaiset vastaväitteet, hymistelyt ja myötämieliset kannustukset sujuu hyvin ja tietysti ääneen nauraminen ja mukana laulaminen. 

10.  Yllätys meno ja komero täynnä vaatteita, mutta ei ole mitään päälle pantavaa, lähdetkö kaupoille vai otatko kumminkin sen mikä ensin käteen osuu?

Otan mitä käteen sattuu ja mahtuu päälle, pieni entraus sujuu tarvittaessa - aina on jotain. 

11.  Tarkistatko moneen kertaan, sähköt ja avaimet sekä käännyt ainakin kertaalleen takaisin sitä ovea repimään, kun poistut asunnostasi?

Säännöllisesti en tee noita tarkistuksia, joskus varmistan. Yleensä tarkistan, että avain on laukussa ja sähköt pois hellasta ja kahvinkeittimestä - ennenkuin kuljen asunnon ovesta ulos. Ulko-ovea nykäisen kertaalleen senjälkeen kun olen lukinnut oven varmuuslukon.

Uusia kysymyksiä en nyt laadi, ehkä joskus.