lauantai 22. joulukuuta 2012

Talvipäivänseisaus ja Joulun odotusta.



Jyväskylän Harjun rinnettä 20.12.2012.
Joulun vai maailmanlopun odotustako oli ilmassa jo 20.12.12 – mieluummin talvipäivänseisaus ja Joulun odotus, ainakin omassa ja läheisteni mielissä. Tulin jouluksi Jyväskylään ajoissa, jotta ehtisin nauttia jouluisesta tunnelmasta ja tekisin jotain harrastukseni hyväksi. Tunnelmasta piti huolen kaunis, talvinen pakkassää ja harrastukseni sujumiseksi tein vierailun Jyväskylän maakunta-arkistoon. Ja tuosta maailmanlopun odotuksen ajatuksesta piti huolen eri viestimet, omaan mieleeni ei tullut huolenhäivääkään.

Matkalla maakunta-arkistoon otin muutaman valokuvan Jyväskylän Harjun rinteestä. Yläpuolen ensimmäinen  kuva on aamun kävelymatkalta, sormet kohmeessa ja silmälasit huurussa otettu. Kuva on värikuva, mutta kun maisemassa oli vain valkoista, harmaata ja mustaa .... 

Maakunta-arkistossa tutkin seurakuntien kirkonkirjojen mikrofilmejä - niitä joita ei vielä ole digitoitu. Pääsin eteenpäin isoisä Robertin enon elämänvaiheissa:
Matts Alexanteripoika on syntynyt Elimäen Wärälässä vuonna 1856, sitten vuonna 1874 hän muuttaa Pyhtäälle, mutta minne siellä? Pyhtään seurakuntaan saapuneitten luettelon kautta mikrofilmeistä löysin paikan. Hän menee naimisiin ja saa ainakin yhden tyttären. Vaimolla on ennestään aviottomia lapsia. Tästä on hyvä jatkaa .... kunhan hoksin miten.

Jyväskylän kaupungintalo 21.12.12.
Seuraavan päivän menopaikka oli Jyväskylän uusin ja hienoin kohde.
Linkki:  Toivolan Vanha Piha  

Lainasin tähän tekstiä tuon upean kohteen esittelyn sivun alusta, kuvat ovat omiani:

"Cygnaeuksenkatu 2:n tontti on ainoa Jyväskylän 1800-luvun puutalokaudesta kertova, ehjänä säilynyt kokonaisuus. Käsityöläisyys on ollut olennainen osa tapahtumarikkaan historian omaavan pihapiirin luonnetta. 
Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän asemakaava piirrettiin ajan mukaisesti suorakaiteen muotoiseksi. Tonttien lukumääräksi merkittiin 143. Vuoden 1838 ensimmäisten myytyjen tonttien joukossa oli myös tontti numero 111, nykyinen Toivolan Vanhan Pihan alue. 
Heinolasta Jyväskylään kotiutunut värjäri Anders Nygrèn huusi tyhjän tontin itselleen 50 seteliruplalla vuonna 1838 ja tontille nousi kaksihuoneinen käsityöläisperheen asuinrakennus. Värjäri itse muutti pois kaupungista asuinrakennuksen valmistuttua 1840."






Toivolan Vanha Piha, Cygnaeuksenkatu 2, Jyväskylässä 21.12.2012.
Lisää lainausta:   Piha 2000-luvulla
"Vuonna 2010 tontille siirretyt Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat vanhimpia edelleen pystyssä olevia jyväskyläläistaloja. Kuparisepän talo ja Puusepän talo ovat toimineet museona 1950-luvun puolivälistä saakka. Ne ovat harvinaisia esimerkkejä pienen puutalokaupungin, Jyväskylän, vanhimmasta rakennustavasta ja 1800-luvun asumisesta. 
Lukuisten asukasmuutosten ja omistajavaihdostenkin jälkeen Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmatontti on nykypolven onneksi säilynyt kokonaisuutena, johon nivoutuvat sekä tarinat, perinne ja toiminta myös meidän ajassamme – menneiden tarinoiden säikeet tulevat näkyviin Toivolan Vanhassa Pihassa."

torstai 6. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivän viettoa.


Jyväskylän sakarihaudoilla 6.12.2011
Muutamana viime vuonna olen viettänyt Suomen itsenäisyyspäivää lapsuuteni maisemissa Jyväskylässä,  nykyisen perinteen tapoja noudattaen. Ohjelmaan kuuluu aluksi juhlajumalanpalvelus Taulumäen kirkossa (entien maalaiskunnan kirkko), seuraavaksi seppeltenlasku sankarihaudoilla vanhalla hautausmaalla (on kaupungin keskustassa) ja kaikille tarkoitettu juhla Jyväskylän Paviljongissa (sijaitsee Lutakon kaupungiosassa). Tuo tapahtumien järjestys on helposti noudatettavissa, olenhan asunut Maija siskon kotona. Kaikkiin noihin paikkoihin on kohtuullinen kävelymatka, oli sää mikä tahansa. 

Tänä vuonna juhlin Suomen itsenäisyyttä kotona, ja tasavallan presidentin 6.12.1989 antama ekaluokan mitalli puseron rinnuksissa. Nyt näin kotona kun se ei kulje matkoilla mukana.


Ilmavoimien soittokuna, Jyväskylässä 6.12.2011
Perheemme itsenäisyyspäivän perinteisiin kuului aina sankarihaudoilla käynti. Siellä soitti aina joku soittokunta, minkä soittajana isä oli. Ja kun isä osallistui soittamalla, perhe oli mukana yleisönä.

Jyväskylän puhallinorkesterit, torvisoittokunnat soittivat aikoinaan sankarihaudoilla, niikuin kaikissa muissakin Jyväskylän ja ympäristön tilaisuuksissa. Suuri osa soittajista oli aluksi entisiä sotilassoittajia, niinkuin isäkin.
Linkissä puhallinsoittokuntien historiaa: Keski-Suomen Reserviläisjärjestöjen soittokunnan historiaa.

Alla on kuva Sotaveteraanijuhlasta vuodelta 1967, se sopii itsenäisyyspäivän juhlistamiseen tänäänkin. Kuvassa keskellä marssii isä, vetopasuuna kädessään. Tämä lainaamani kuva sisältyy yllä olevan linkin historiallisiin kuviin.


sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Puinen kappeli keskellä Helsinkiä - Kampissa.


Helsingin ytimeen - Narinkkatorille Kamppiin on noussut tämä puinen rakennus. Se on hiljentymiseen tarkoitettu kappeli - keskellä kiireistä kaupunkia. Helsingin seurakuntayhtymä sen rakennutti ja Arkkitehtitoimisto K2S:n arkkitehdit Mikko Summanen, Kimmo Lintula ja Niko Sirola sen suunnittelivat.

Kappeli on tarkoitettu kaikille, tulijan vakaumusta tai uskonnontokuntaa ei kysellä - eikä niitä tyrkytetä. Kappelin aulassa - sen puisen osan vieressä on Helsingin sosiaaliviraston ja seurakuntien työntekijöitä - valmiina auttamaan tai opastamaan vierailijoita.



Oma ensivierailuni tässä rauhan ja hiljaisuuden tyyssijassa oli vasta viime keskiviikkona Pyhäinpäivä alla. Istuimme ystävän kanssa hetken kappelin puisella penkillä, nuuhkimme lievästi puulle tuoksuvaa ilmaa, ihailimme elävää puurennetta ja katosta tulevaa valoa, kuuntelimme hiljaisuutta ja syvennyimme ajatuksiimme. 

Kappelin aulassa oli toimintaa, oli paikan työnkeijöitä ja vierailijoita. Kappelin sisällä oli hiljaa istuva nainen, meidän perässä tuli muutama lisää ja hetken päästä tuli kuiskaten keskusteleva ryhmä. Täällä on helppo käydä hiljentymässä ja kadottaa hetkeksi maailman murheet. 


keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Paperijuttuja - nukkeja - aarrearkussani.

Paperinukke ja hänen vaatteitaan, 1950 -luvulta.

Naapurin Paula on hyvä maalari ja piirtäjä - ja on sitä edelleen. En muista milloin Paula teki tuon paperinuken vaatteineen minulle ja Maijalle, mutta joskus 1950 -luvun alkupuolella sen on täytynyt olla. Mutta sen muistan kuinka ihailimme jo silloin Paulan taitoja. Hän hallitsi vesivärien käytön ja tyylitajukin  oli jo lapsena. Mistä lie vaatemallit ovat peräisin - tekijän omasta päästä ja ajan muodin vaikutuksista varmaankin. Tälläkin paperinukella on vielä suuri vaatevarasto. Hänellä on näiden lisäksi ulkoiluvaatteita, päällystakkeja, hattuja ja kenkiä. Paulasta tuli sitten somistaja suureen yritykseen (muistankohan nyt oikein ja mikähän senkin ammatin nimi on nykyisin).

Paperinuken läpikuultava pusero.
Askartelimme noita nukkeja joskus meidän keittiön pöydän ääressa ja joskus naapurin Paulan keittiössä (tai suuremmalla joukulla jossain toisessa keittiössä). Tavallinen vesiväripaperi oli pohjana. Usein aikaisemmin tehdyn piirustuksen/maalauksen nurjalle puolelle tehtiin nuo nuket - paperin uusiokäyttöä. 

Ei noilla nukeilla leikitty sen kummemmin, niitä tehtiin vaan. Suunniteltiin, piirrettiin, väritettiin, leikattiin ja sovitettiin. Niin ja onneksi niitä säilytettiin hyvin - ovat vieläkin hyvässä kunnossa. Minun yhdeksi ammatikseni tulikin sitten paperikonservaattori (joskus paljon myöhemmin).



Tässä yksi kuva lisää aarrearkustani -  äitini vanha vanerinen matkalaukku. Sen päällä on toinen aarrearkkuni. Sen hankin aikoinaan Saksassa asuessani ja sen aarteet ovat itsetehtyjä tai uudelleen tuunattuja koruja.








Tämä paperinukke on samoilta ajoilta - joskus 1950 -luvulta, alkupuolelta. Onkohan se minun vai Maijan tekemä? En kertakaikkiaan muista, ei sitten pienintäkään mielikuvaa asiasta. Näitä omatekosia nukkeja on tallessa useita. Meidän omat on yleensä väritetty värikynillä, ehkä vesivärien käyttö ei vielä ollut hallussa. Osattiinhan me vesivärillä maalata, tämänkin nuken takapuolella on vesivärimaalaus - on muuten koulussa tehty työ, jossakin näkyy nimeni ja luokkani numero. Käytimme minun paperit uudelleen, kun suuri osa Maijan töistä jäi kansakoulun kokoelmiin tai olivat niin hyviä ettemme halunneet tuhota niitä. 

maanantai 22. lokakuuta 2012

Kansallinen juhlapäivä Unkarissa.

Unkarin kansallien juhlapäivä, 1956 kansannousun päivä on tällä viikolla -  23. lokakuuta.

Juhlaa valmistellaan parasta aikaa, kävin katselemassa paikkoja.

Viereinen kuva on Parlamenttitalon restaurointyön aitauksen koristeena. Kuvan oikeassa reunassa näkyy osa valmista Parlamenttitaloa jo valmiina. Valokuvan vuosilukua en löytänyt, varmasti vanha kuva.






Samassa aidassa ovat nämäkin surulliset Parlamenttitalon kuvat, pommituksen ja tuhon jäljet näkyvillä. Vuosilukua en tässäkään huomannut, voisi olla maailmansotaa tai kansannousua. Näitä tuhon jälkiä ei tuossa talossa enään näe. Nyt tehtävä restaurointi puhdistaa ja tukee rakennusta - varmistaa sen kauniina ja kestävän pysymisen.

Eilen sunnuntaina 21. lokakuuta Parlamenttitalossa oltiin jo valmistautumassa torstaiseen juhlaan. Useita esiintymis- / juhlavieraslavoja rakennettiin kauniissa säässä. Arvokas lipunnosto on juhlapäivän aamuna  klo 10 tällä aukiolla.



Corvin tetterin edustalla olivat jo juhlallisuuden alkaneet. Kukkalaitoksia on jo tuotu, puheitakin pidetty ja musiikkia soiteltu. Sama jatkuu todennäköisesti useita päiviä.

torstai 18. lokakuuta 2012

Linnoja Slovakiassa - osa III


Banská Bystrica sijaitsee keskellä Slovakiaa Hron -joen laaksossa, vuoristojen ympäröimänä. Se on ollut tärkeä kaivoskaupunki – kupari, hopea, kulta ja rauta. Esihistoriallisia kaivostyökaluja on voitu päivittää ajalle 2000-1700 BCE.


Yleiskuvaa kaupungin keskusaukiosta, sitä reunustavat rakennukset on restauroitu näyttäviksi, samoin kuin koko ydinkeskusta (kaikki mitä näimme). Kaupunki on aikojen kuluessa tunnettu monella eri nimellä, vuonna 1255 löytyy latinalainen nimi Noua villa Bystrice, v 1300 tunnettiin nimi Neusohl, nykyinen nimi tuli viralliseksi vasta v 1920.


Kaupungin linnan barbican / bastion (linnoitetun alueen ulkorena tms.) ulkoasu kuvaa sen historiallista kehittymistä, puna – valkea osa edustaa Gotiikkaa ja keltainen osa Barokkia. Linnan aluetta ympäröinyt muuri on suurimmaksi osaksi hävinnyt. Alue on nyt kaupungin hallinnollista keskustaa, siellä on myös museoita ja kirkkoja.




Yläkuvassa minä - vanhan linnanmuurin jatkeena.

Tuon komean kadun nimi on muuten Horna ulica.

Banska Bystrica -  Linkkin engalnnikieliselle sivustolle.







Palataan Slovakian luoteisosan vuoristoon, pieneen kylään nimeltä Cicmany. Siellä ei ole suuria ja komeita linnoja tai palatseja. Mutta mielestäni nämä koristellut kauniit hirsimökit ovat sopiviä tähän linnojen kierrokseen.

Kylä on tunnettu omaleimaisesta kansantaiteestaan. Tätä kylää koskeva vanhin säiltynyt on vuodelta 1272. Kylä paloi suuressa tulipalossa 1921, mutta se rakennettiin uudelleen.
Aikoinaan kylä oli lampaakasvatuksen keskus, nykyisin se on suosittu turismikohde, sekä talvella että kesällä.


Sateinen, hiljainen lokakuun alun päivä Slovakialaisessa vuoristokylässä - Cicmanyssa.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Linnoja Slovakiassa - osa II


Nitra sijaitsee Slovakian länsiosassa, Zobor vuorten juuressa ja Nitra joen laaksossa. Nitran alueella on ollut asutusta jo tuhansia vuosia (6000v), ja ensimmäisen kerran se mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 880 -luvulla.

Vanha kuva Nitrasta ja sitä hallitsevasta linnasta – on linnan linnan alueen sisäänkäynnin vieressä.

Kaupungin nimivariaatioita:
Unkari – Nyitra (sanottaessa se kuullostaa - Nitro) tai Nyitria
Saksa – Neutra
Turkki – Litra
Vanhoja muotoja: v 826 Nitrawa, v 880 Nitra, v 1111, 1113 Nitra ja Nitria


Kun ja jos aikoo matkailla autollaan Slovakian alueella, kannattaa hankkia uusin kartta, missä nimet on paikallisella kielellä. Uusia teitä rakennetaan kovalla vauhdilla, ja ainakin uusien valta- tai moottoriteiden liitynnät on suunniteltu meille ehkä vieraalla logiikalla, tai käyttöön on otettu vaan joku vanhan tien pätkä liityntään.
Liikenneympyrät on paras ottaa tarkkaavasti, niitä on tieverkosto täynnä (hiljentävät ajonopeuksia mukavasti), mutta ympyrästä erkanevia teitä ei ole aina merkitty uudelleen (siis, merkintä mieleen jo ympyrään tultaessa).


Linnalle saavuttaessa tullaan Pribina aukiolle. Aluetta hallinneen prinssi Pribinan aikana vihittiin / pyhitettiin ensimmäinen kristillinen kirkko itä ja länsi slavien alueella vuonna 828.


Linnan alueen varsinainen sisäänkäynti on tässä kuvassa. Täällä on Piispan istuin, St. Emeram katedrali ja Paavikin kävi täällä vuonna 1995. Arkeologiset tutkimukset jatkuvat alueella ja Emeraman katedraalin restaurointityöt näyttivät olevan jo loppusuoralla. 




Nitra on hyvin tärkeä uskonnollinen keskus, täällä on kaunis synakoga sekä useita tärkeitä kirkkoja.



Slovakian tasavalta - Nitra   linkki Nitran matkailusivulle, englanninkielinen.











Zvolen linnan rakentaminen alkoi 1370 – 1380 unkarilaisen kuninkaan Ludwig von Anjoun toimesta. Hyvin monia herroja ja kuninkaita on tässäkin linnassa hallinnut ja linnaa muokannut. Asutusta tällä alueella oli jo Paleoliittisellä ajalla.

Vanha piirros / kaiverrus esittää Zvolen linnaa ja sen juurella olevaa kaupunkia, piirroksen kuva on linnan sisäänkäynnin vieressä.


Linnan pihaa näkyy näissä molemmissa  kuvissa, tämä oli suljettuna maanantaisin. 

Linnassa näkyi olevan taidetta vanhaa ja uuttakin, ainakin ulkona oli useita moderneja veistoksia.

Zvolen - linkki Wikipediaan



Todellisuudessa linnaan on sijoitettu Slovakin kansallisgallerian yksi osa – Slovenska Naroda Galeria.