lauantai 22. joulukuuta 2012

Talvipäivänseisaus ja Joulun odotusta.



Jyväskylän Harjun rinnettä 20.12.2012.
Joulun vai maailmanlopun odotustako oli ilmassa jo 20.12.12 – mieluummin talvipäivänseisaus ja Joulun odotus, ainakin omassa ja läheisteni mielissä. Tulin jouluksi Jyväskylään ajoissa, jotta ehtisin nauttia jouluisesta tunnelmasta ja tekisin jotain harrastukseni hyväksi. Tunnelmasta piti huolen kaunis, talvinen pakkassää ja harrastukseni sujumiseksi tein vierailun Jyväskylän maakunta-arkistoon. Ja tuosta maailmanlopun odotuksen ajatuksesta piti huolen eri viestimet, omaan mieleeni ei tullut huolenhäivääkään.

Matkalla maakunta-arkistoon otin muutaman valokuvan Jyväskylän Harjun rinteestä. Yläpuolen ensimmäinen  kuva on aamun kävelymatkalta, sormet kohmeessa ja silmälasit huurussa otettu. Kuva on värikuva, mutta kun maisemassa oli vain valkoista, harmaata ja mustaa .... 

Maakunta-arkistossa tutkin seurakuntien kirkonkirjojen mikrofilmejä - niitä joita ei vielä ole digitoitu. Pääsin eteenpäin isoisä Robertin enon elämänvaiheissa:
Matts Alexanteripoika on syntynyt Elimäen Wärälässä vuonna 1856, sitten vuonna 1874 hän muuttaa Pyhtäälle, mutta minne siellä? Pyhtään seurakuntaan saapuneitten luettelon kautta mikrofilmeistä löysin paikan. Hän menee naimisiin ja saa ainakin yhden tyttären. Vaimolla on ennestään aviottomia lapsia. Tästä on hyvä jatkaa .... kunhan hoksin miten.

Jyväskylän kaupungintalo 21.12.12.
Seuraavan päivän menopaikka oli Jyväskylän uusin ja hienoin kohde.
Linkki:  Toivolan Vanha Piha  

Lainasin tähän tekstiä tuon upean kohteen esittelyn sivun alusta, kuvat ovat omiani:

"Cygnaeuksenkatu 2:n tontti on ainoa Jyväskylän 1800-luvun puutalokaudesta kertova, ehjänä säilynyt kokonaisuus. Käsityöläisyys on ollut olennainen osa tapahtumarikkaan historian omaavan pihapiirin luonnetta. 
Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän asemakaava piirrettiin ajan mukaisesti suorakaiteen muotoiseksi. Tonttien lukumääräksi merkittiin 143. Vuoden 1838 ensimmäisten myytyjen tonttien joukossa oli myös tontti numero 111, nykyinen Toivolan Vanhan Pihan alue. 
Heinolasta Jyväskylään kotiutunut värjäri Anders Nygrèn huusi tyhjän tontin itselleen 50 seteliruplalla vuonna 1838 ja tontille nousi kaksihuoneinen käsityöläisperheen asuinrakennus. Värjäri itse muutti pois kaupungista asuinrakennuksen valmistuttua 1840."






Toivolan Vanha Piha, Cygnaeuksenkatu 2, Jyväskylässä 21.12.2012.
Lisää lainausta:   Piha 2000-luvulla
"Vuonna 2010 tontille siirretyt Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat vanhimpia edelleen pystyssä olevia jyväskyläläistaloja. Kuparisepän talo ja Puusepän talo ovat toimineet museona 1950-luvun puolivälistä saakka. Ne ovat harvinaisia esimerkkejä pienen puutalokaupungin, Jyväskylän, vanhimmasta rakennustavasta ja 1800-luvun asumisesta. 
Lukuisten asukasmuutosten ja omistajavaihdostenkin jälkeen Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmatontti on nykypolven onneksi säilynyt kokonaisuutena, johon nivoutuvat sekä tarinat, perinne ja toiminta myös meidän ajassamme – menneiden tarinoiden säikeet tulevat näkyviin Toivolan Vanhassa Pihassa."

torstai 6. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivän viettoa.


Jyväskylän sakarihaudoilla 6.12.2011
Muutamana viime vuonna olen viettänyt Suomen itsenäisyyspäivää lapsuuteni maisemissa Jyväskylässä,  nykyisen perinteen tapoja noudattaen. Ohjelmaan kuuluu aluksi juhlajumalanpalvelus Taulumäen kirkossa (entien maalaiskunnan kirkko), seuraavaksi seppeltenlasku sankarihaudoilla vanhalla hautausmaalla (on kaupungin keskustassa) ja kaikille tarkoitettu juhla Jyväskylän Paviljongissa (sijaitsee Lutakon kaupungiosassa). Tuo tapahtumien järjestys on helposti noudatettavissa, olenhan asunut Maija siskon kotona. Kaikkiin noihin paikkoihin on kohtuullinen kävelymatka, oli sää mikä tahansa. 

Tänä vuonna juhlin Suomen itsenäisyyttä kotona, ja tasavallan presidentin 6.12.1989 antama ekaluokan mitalli puseron rinnuksissa. Nyt näin kotona kun se ei kulje matkoilla mukana.


Ilmavoimien soittokuna, Jyväskylässä 6.12.2011
Perheemme itsenäisyyspäivän perinteisiin kuului aina sankarihaudoilla käynti. Siellä soitti aina joku soittokunta, minkä soittajana isä oli. Ja kun isä osallistui soittamalla, perhe oli mukana yleisönä.

Jyväskylän puhallinorkesterit, torvisoittokunnat soittivat aikoinaan sankarihaudoilla, niikuin kaikissa muissakin Jyväskylän ja ympäristön tilaisuuksissa. Suuri osa soittajista oli aluksi entisiä sotilassoittajia, niinkuin isäkin.
Linkissä puhallinsoittokuntien historiaa: Keski-Suomen Reserviläisjärjestöjen soittokunnan historiaa.

Alla on kuva Sotaveteraanijuhlasta vuodelta 1967, se sopii itsenäisyyspäivän juhlistamiseen tänäänkin. Kuvassa keskellä marssii isä, vetopasuuna kädessään. Tämä lainaamani kuva sisältyy yllä olevan linkin historiallisiin kuviin.