lauantai 20. heinäkuuta 2013

Purjelaivojen lähtö Helsingistä.


Lauantaina laivat lähtivät - 
Purjeiden paraati päivä. 

The Tall Ships Races Helsinki, 
17. - 20.7.2013, päättyi ja uljaat purjealukset lähtivät Riikaa kohti.

Hietalahden alue oli tungokseen saakka täynnä väkeä ja aurinko paistoi poutapilviseltä taivaalta. 





Satamassa oli kova hyörinä kun laivat valmistautuivat lähtöön, miehistöt näytti jo olevan paikoillaan - valmiina lähtöön. Satama altaassa pyörivät kaikensorttiset pelastu-, huolto- ja apu- ja viranomaisveneet sekä taivaalla pörräsi helikopteri.

Vieressä näkyy Götheborgin keulaa ja mastoja.

Vieressä mahtava Alexander von Humboldt II (Kolmimastoparkki Saksasta, valmistunut 2011) on valmiina lähtöön.

"Malliesimerkki nykyaikaisesta koulutusaluksesta, joka lisäksi toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Isojen laivojen kapteenit opettavat purjehtimista nuorille."  kertoo kilpailujohtaja Paul Bishop HS:ssa.


Alla Göteborg Ruotsista, se on kopio 1700-luvun aluksesta ja valmistunut vuonna 2005. Suurin historiallinen purjelaiva vesillä. "Alkuperäinen laiva purjehti Kaukoidässä ja oli tekemässä Ruotsista merikansaa." kertoo kilpailujohtaja P.Bishop Hesarissa.
Laivan lähtö oli vaikuttava, miehistö, oli pukeutunut myös historiallisiin asuihin ja tykinlaukaukset kajahtivat vielä ilmoille laivan lähtiessä Helsingistä.

Göteborg on Facebookissakin  facebook.com - swedish ship gotheborg (facebook linkki).




Shabab Oman (linkki), barkentiini Omanista, alus valmistui 1971, sen miehistön määrä on 59 henkeä.

Tämä kokonaisuus palkittiin: Kilpailun edustavin laiva ja edustavin miehistö oli Shabab Omanilla.





Näin lähti matkaan Cuauhtémoc, kolmimastoparkki Meksikosta, valmistunut 1982, miehistön määrä 276.

Laiva on nimetty espanjalaisten kukistaman atsteekkijohtajan mukaan.

Kilpailujohtaja Paul Bishop kertoo: "Huikean suosittu ja hauska miehistö on satamaan saapuessaan kannella. Perinne on sotalaivoista: kun miehistö tervehtiin kannella, se ei ole aseistettu."

Miehistöä seisoo mastoissa (tai miksi tuota purjetta kannavaa puuta sanotaan....) laivan lähtiessä satamasta, ja niin miehistö seisoi korkeuksissa laivan saapuessakin.




Kuunari Helena Suomesta, valmistunut 1992, miehistöän suuruus 28.  
PRO HELENA  (linkki)

perjantai 19. heinäkuuta 2013

THE TALL SHIPS' RACES 2013 - purjalaivat Helsingissä.

Suuri purjelaivatapahtuma tuli taas Helsinkiin, ajaksi 17. - 20.7.2013. 
Nyt pienet ja suuret laivat asettuivat Hietalahden sataman alueelle - Länsisatama - Jätkäsaari - Munkkisaari. 

Edellisellä kerralla - kun olin paikalla ihailemassa purjeluksia - paikkana oli paljon ahtaampi alue Katajanokan ja Helsingin kauppatorin alueella. Vuotta en muista tarkasti, taisi olla joskus yli 10 vuotta sitten. 

Koko tapahtuma kuvineen ja karttoineen on selkeästi esillä Helsingin kaupungin nettisivustolla. Nyt jälkeenpäin huomaan - olisi kannattanut vilkaissa esittelyä ennakkoon. Sanomalehdestä luin ja radiosta kuulin ja itse menin paikanpäälle vasta torstaina 18 pv, uteliaan kiinnostuneena sekä valmiina yllätyksiin. Suurin yllätys oli se arvokkaan-riehakkaan-iloinen tunnelma, tai ei sekään ollut yllätys kun paikalla oli upeitten alustan nuori innostunut miehistö - yli 3000 purjehtijaa ja hurja määrä kiinnostunutta yleisöä - ihan kaikki hyvällä tuulella ja hymy huulilla, koko ajan.

Pientä valittelua on kuulunut matkustajasatamaan menevien ja muun arkisen liikenteen suunnasta. Kiertotiet ohjattiin selkeästi ja infoa jaettiin - ohjeisiin olisi kannattanut tutustua ja sitten niitä noudattaakin, jos kerran oli Hietaniemen alueelle menossa.

LINKIT tapahtuman sivuille, monella kielellä FI, SV, EN ja RU: 


Pienempiä aluksia ja valkoisena hohtavia telttojen kattoja yläkuvassa. Alla on täystakiloitu Göteborg -niminen laiva Ruotsista. Laivoilla on myös omat kotisivut, linkit niihin löytyvät koko tapahtuman sivuston laivaesittelyn kuvien alta - ehdottomasti kannattaa tutustua niihinkin. 




Ruotsalaisalus Göteborgin kotisivulle linkki tässä:

Eeuropean Tour 2013   Kotisivulla esitellään Göteborg aluksen historiaa, muita matkoja, rakentamista, ja vaikka mitä.
Viereisessä kuvassa näkyy laivan upea peräosa, taidetaan sanoa vanhalla merimieskiellä ahteriksi.

Kivan sanaston löysin muuten netistä sivustossa:
Hoksaa.net, Merisanasto.

Miehistöparaati Bulevardilla oli torstain päätapaus - ainakin minulle.
 Ohjelmassa (linkki) oli paljon muutakin, kuten palkintojenjako, Suomi Iskelmän SM-finaali, Paula Koivuniemen esityksiä illalla - nämä Hietalahden torille rakennetulla PÄÄLAVALLA. Ennen paraatia lavalla oli ohjelmaa jo klo10 lähtien. 

PUISTOLAVA on Sinebrychoffin puistossa, sen ohjelmassa on ja oli (juhla jatkuu kun kirjoitan tätä) paljon nukketetteria, sirkusta ja illansuussa Johanna Rusanen-Kartano lauloi ja laulatti. Eikä siinäkään vielä kaikki, JÄTKÄN LAVALLA Jätkäsaaren puolella hupiohjelmaa oli kymmenestä lähtien iltamyöhään. 

Samanlaista ohjelmaa on ja oli kaikilla kolmella lavalla ja kaikkina neljänä juhlapäivänä ja aamusta iltaan. Koko tapahtumaan oli vapaa pääsy - ohjelmamuutokset olivat mahdollisia. 




Se upea Miehistöparaati alkoi Ruotsalaiselta teatterilta noin klo 15. Onneksi menin paikalle hyvissä ajoin - pelkästään jo miehistöjen kokoontuminen Espan puiston keskikäytävälle oli hauskaa ja mieliinpainuvaa ohjelmaa. Tunnelma ja meininki oli mahtava.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta johdatti purjehtijat marssille pitkin Bulevardia Hietalahden torin juhlaan.


Paraatin keulassa marssi voittaja-alus Statsraad Lehmkuhlin (linkki) koulutusupseeri Jo Leif Stronen Norjasta (näin kirjoittaa Hesari perjantain lehdessä). 
Koulutusupseeri kertoo menestyksen olevan aluksen 72 purjehdusoppilaan ansiota. Oikealla kuvassa paraatin keula odottelee lähtöä.

Alla Seute Deern II aluksen iloista miehistöä (30 henkilä oli tässä 1936 rakennetussa Ketsissä) Saksasta. 




Venäläisen (linkki) Mir aluksen miehistöä paraatin alussa, ovat pukeutuneet perinteiseen merimiesasuun. Mir - alus on kolmimastoinen, täystakiloitu, rakennettu 1987 ja miehistön määrä on 199 henkeä. Mir on muuten kilpailujohtaja Paul Bishopin valitsema laivasuosikki - Hesarin lukijoille hän antoi kymmenen laivan listan - Mir numerolla 1.


Vanhan periteen merirosvoasuihin pukeutunutta joukkoa Iso-Britanniasta. Heidän aluksensa on (linkki) Pelican of London, vuonna 1948 valmistunut Barkentiin, miehistön koko 36 henkeä.


Meksikosta tulee Cuauhtemoc parkki, se on rakennettu 1982 ja miehistön määrä 276. 
Ilta-Sanomat tarjoaa videon laivasta (linkki) Ilta-Sanomat video, Cuauhtemoc.

Alla vielä pienen St. Iv  (linkki) Sloopin miehistöä, purjelaiva on rakennettu 1990, miehistön määrä on 10 seiloria.


Jos vielä jatkaisin laivojen ja miehistöjen esittelyä - oppisin merenkulun sanastoakin. Kaikki nuo erikoiset sanat kopsasin suoraan netin esittelyistä, eikä minulla ole aavistustakaan mitä ne oikeesti tarkoittavat - vaikka aloin jo arvata. Purjehdukseen osallistui kaikkiaan noin sata alusta, enkä millään jaksanut mennä niistä jokaisen luo - ehkä sitten lauantain Purjeiden paraatiin - ylis sadan aluksen yhteislähtö Helsingistä Riikaa kohti olisi nähtävyys. Lähdön aika on kello 13-17, purjeet nousevat Harmajan majakalla. Paras maakatsomo olisi Suomenlinnan etelä- ja lounaisvalleilla. Upein näky jää näkemättä - ehkä kuitenkin vielä sataman tunnelmiin menen.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Heijastuksia - Suomen kesässä.


HEIJASTUKSIA
kokemuksia
 näkymiä.

 heinäkuisena viikonloppuna Karjalohjalla ja Fiskarsin Ruukin alueella

kun "mummot" oli mökillä.








Yllä oleva kuva on onnellinen sattuman laukaus - pieni puro oli niin kaunis, sen vesi tyyni ja ympäristön valokin täydellinen - aamupäivällä ennen kymmentä.

Otan valokuvia välillä kameralla (automaattiset viritykset ...) ja välillä kännykällä, joskus kuvista tulee hyviä ja joskus taas ei.

Vieressä auringonlaskun aikoihin - palanen järven rantaa. Kellon kahdeksan aikaan otin tuon kuvan - auringonlasku oli vasta noin kolme tuntia myöhemmin.

Alla olevan kuvan upeat heijastukset huomasin vasta myöhemmin - taas sattuma. Mielestäni kuvasin van noita lintuja ja kaunista maisemaa.


Alla olevassa kuvassa on heijastuksia - ruukin alueen läpi virtaavalla joella, lähellä Vanhaa Myllyä. 
Upea paikka tutustua ja viettää aikaa, olimme siellä koko iltapäivän ja paljon jäi vielä näkemättä. Häpeä tunnustaa - tämä oli ensimmäinen vierailuni Fiskarssissa (ehkä pikipäitten joskus...), ystäväni T---, käy siellä vähintään kerran vuodessa.




Fiskarsin Ruukin vuoden 2013 näyttelyesite kertoo:

ILOA - Työniloa, silmäniloa, tekemisen ja antamisen iloa, Fiskarsin osuuskunnan 20. näyttelykesä! Kuparipaja.

Näyttelyt - ILOA - linkki näyttelyn esittelyyn ja tekijöihin -  ovat Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskuntaa.

Viereinen ja alla olevat kuvat ovat Kuparipajan näyttelystä.

Hienoja heijastuksia kuvissa. Alla olevan pikku kylpyhuoneen peilissä heijastuu toisen teoksen kuvajainen - alimmassa on sängyn varjo, eikä ollenkaan heijastus - mutkun tuo sänky, pikkuruiset vaatteet ja väri ovat niin kauniita oli paikko vääntää varjo heijastukseksi.





keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Juurilla pyörimässä - Laukaassa.


Superkuu Perunkajärven yllä -
Juhannusyönä.

Vietimme Juhannuksen juurillamme Laukaassa - pikkusisko Maija ja minä, Maijan vanhalla työpaikalla ja asuinsijoilla.

Juhannuksen vietto Peurungassa oli hauskaa, rentouttavaa, kuntouttavaa ja täynnä vanhoja sekä uusia muistoja. Hotelli oli täysi, noin 700 henkeä, pikkulapsista vanhuksiin, kaikki iloisella ja reippaalla mielellä. Aaton juhlan aikaan taisi väkimäärä moninkertaistua kun Laukaan kyliltä - ja kauempaakin tuli väkeä lisää. 

Peurunka Juhannus (LINKKI) oli ohjelmaa täynnä, kaikille riitti tekemistä, henki oli upeaa eikä näkynyt tai kuulunut minkäänlaisia häiriöitä. 

Laukaalaiset juuremme tulevat isoisän kautta. Isoisä Hermannin isä Matti Matinpoika syntyi Haapavatian Onnelassa 1850. Kirkonkirjojen perusteella tämän suvun jäseniä on elänyt täällä Peurungankin nurkilla ja ympäri vanhaa pitäjää - mutta valitettavasti yhteydet tähän suvun osaan ovat katkenneet jo kauan ennen meitä, en muista tai tiedä tavanneeni ketään. 


Parasta käytännön pyörimistä näimme Peurungan juhannusjuhlilla - missä lapset ottivat käyttöönsä hienon ruohikkorinteen. Kun yksi huomasi rinteen edut - mukanapyörijöistä ei ollut pulaa. Pienet neuvoivat toisiaan rinteellä pyörimisen saloihin - kun kaikilta pyöriminen ei heti onnistut.


Juhannusaaton tärkeimmät paikat on näkyvillä tässä kuvassa - no, kaikki ei näy, järvi on taustalla ja kokko kuvan ulkopuolella oikealla. Tuota puusta rakennettua kahvikotaa ei sytytetty kokkona (kota oli nyt suljettu). Valkoinen katos on tanssilava - Huikon veljesten orkesteri soitti tansseissa. Teltta vasemmalla on ruokailukatos. Punaisen mökin edessä on leittujen paistoa - kaksi paistopistettä ja sen edessä jono odottamassa valmiita muurinpohjalettuja. Lettujonossa seisoskelu kesti yli tunnin - hauskaa sekin oli kun mukana jonottajat olivat mukavia, puheliaita ihmisiä eri puolilta Suomea. 

Hotellin edustalla on komea muistomerkki. Muisto Peurungan historiasta, kun se vielä oli veteraanien kuntoutuskeskus.

Jatkuvan terveyden jylkynkivi  - Korsuveljekset 1973.

Lainaus Wikipediasta: "Jylkynkivi eli kumistuskivi on suomalainen historiallinen ja esihistoriallinen äänimerkinantolaite, joita on säilynyt kiinteinä muinaisjäännöksinä. Jylkynkivi on suuri kivilaatta, jonka alla on pienempi kivi. Jylkynkiveä on helppo keikuttaa pienemmän kiven varassa, jolloin kuuluu voimakas ääni, "jylkytys". Jylkynkiviä tiedetään käytetyn vielä isonvihan aikana. Joissain tapauksissa jylkynkiviä oli rakennettu ketjuksi, jolla viesti saatiin nopeasti matkojenkin päähän."



Hilarius Hiiri (Linkki)
asuu omassa kylässään Peurungan kylpylähotellin alueella, Pölkin talossa.

Vasemmalla kuvassa näkyy osa tuota Pölkin vanhaa taloa, missä se Hilariuskin asuu. Nyt siellä ja Peurunkajärven rannassa esitettiin uutta kokoperheen musikaalia Hilarius Hiiri ja Kellaribändi - mukavaa kuului olevan (kuuntelin ohjlmia kävelylenkilläni).




Juurilla pyörimistä jatkettiin sitten Laukaan Nurmisen järven rannalla vanhan Ketun talon mailla. Niin, tuon järven nimi on Nurminen (Laukaan kunnan Äijälän kylää), se ei tiettävästi ole sukuamme (ei tietenkään kun se on järvi....), mutta rannalla olevassa, Ketun taloon kuuluvassa kauniissa hirsitalossa asuva Seija on mutkien kautta sukua. Paljon on vielä tutkittavaa näissä Laukaan juurissa.

Huristeltiin myös Kankkusen Juhan ralliteitä - hissukseen ajeltiin ja nautittiin maisemista sekä juteltiin juuristamme (Seija, Maija ja minä). Kierreltiin katselemassa Perunkagolf kenttää, käytiin Laukaan kirkolla 
ja kahvit leivonnaisineen nautittiin Ketun talossa. 

Alla olevan kuvan pionipuskasta saimme vielä komean kimpun mukaamme - ja tietysti hyvää piirakkaa ja kakkua. Kuvan pikkumökki on "ulkohuussi", söpö kuin mikäkin, maalattu siniseksi (talosssa on oikea vesivessa ja saunakin). Oikeassa reunassa näkyy osa vanhaa talon - vai oliko se navetan kivijalkaa.



Laukaassa Ketun talon rantasauna, Nurminen järven rannalla.