Ihania tyttöjä .... kuin kesäperhosia .... ilmestyi.

Taas on se aika vuodesta kun koulut päättyy ja nuoret lentää omille teilleen. Toiset lomalle ja toiset 

työhön. Onnellisia ne, joilla on suunta selvänä - ihan käytännössä eikä vaan aikomuksina - tietysti vielä rutkasti tavotteita ja unelmia varastossa. 

 Me vanhemmat vieraat muisteltiin omia aikojamme, kun silloin joskus "ennen kivikautta" lähdettiin maailmalle. Kuinkahan monta kertaa nämäkin tytöt ovat tarinamme kuunnelleet (aina vaan yhtä kiinnostuneina - kiitos siitä). Oma aikani oli vuonna 1965 - kun valmistuin kartoittajaksi, olin nro. 56. Työpaikka oli valmiina Saksassa, Hampurin rakennustoimiston mittausosastolla. Matkaan lähdin heti koulun päätyttyä.

Ammatteihinsa valmistuneet siskokset, Katja ja Sonja, - iloisina kuuntelemassa omaisten, sukulaisten ja ystävien onnentoivotuksia. Molemmilla on jo työpaikat, ja rutkasti suunnitelmia tulevaisuuteen.

Pikkuveljen, Aksun koulunkäynti jatkuu syksyllä ja vanhimman siskon ura on jo valittuna. 

Kuvassa osa herkkupöydästä, se odottaa vielä koskemattomana. Koko tarjoilu on perheen omaa tekoa. Nuo näyttävimmät osat - ainakin voileipäkakut on isosisko Tanjan valmistamia (herkullista tarjoilua osattiin odottaa - - - on nimittäin ennenkin saatu). 

Lippajärven rannassa Espoossa on asukkaiden käytössä huvimaja, hirsistä ja kivestä (ainakin korkea kivijalka) tehty mökki. Yhteinen soutuvenekin on rannassa, sen käyttöön on säännöt, joita noudatetaan tarkasti. Hyvä rantasaunakin siellä on.