Kaunis
tammikuinen aamu Budapestissa, aurinko paistaa ja pakkasta siinä
kolme astetta. Ajattelin tehdä pienen lenkin lähiympäristössä,
kameran kanssa. Kun ovat taas purkamassa noita asumattomia rempallaan
olevia taloja. Paikalle rakennetaan uutta, suunnitelmat uudesta
alueesta valmistuivat jo yli kymmenen vuotta sitten. Kaikkia vanhoja
rakennuksia ei tietenkään hävitetä. Kadut, vesiputket, viemärit,
kaapelit, sähköt, kaikki on rakennettava uudelleen.
Ensimmäisessä
kuvassa näkyy purkutyömaa, minkä ohi halusin kävellä. Kaikki
arvokas ja uudelleen jossain käytettävä materiaali kerätään
työmaalla talteen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy se sama
uudisrakennus, minkä työmaata ja nostokurkien liikkeitä seuraamme
yhden makuuhuoneemme ikkunasta.
Kuvassa
purkutyömaalta uusiokäyttöön ottettujen hirsien pinoja sekä
tiilikasoja, joista valitaan käyttöön kelpaavat. Metalliromu oli
jo poistettu (sähkötön, kaasuton, vedetön, asumiskiellossa ollut
talo) aikoja ennen talon kasaan lyömistä. Autot ovat vielä
pölykerroksen peitossa, ja näkyypä kuvassa yksi harvinaiseksi
käynyt ja ajokiellossakin oleva Trabant.
Tämä purkamista odottava talo näyttääkin jo odottavan työn alkua. |
Kauniisti koristellun julkisivun takana asutaan vielä, puretaanko vai jätetäänkö tämä ! |
Jatkan
kävelykierroksellani, pysähtelen ja kuvaan. Ole vielä
Józefvárosissa, VIII. kerület = 8. kaupunginosa, Leonardo da Vinci
utcalla. Edessäni Üllöi útin toisella puolella on kaunis pieni
kirkko, se on auki, näen kassien kanssa kulkevan kumaraisen miehen
menevän sisään. Kirkon kohdalla on suojatien, niinpä vaihdan
tässä kaupnginosaa ja tulen Ferencvárosiin, IX. Kerület = 9.
kaupunginosa. Kiertelen katuja ja päädyn Páva utcalle.
Holocaust Muistokeskus, IX. Páva utca 39. |
Perjantaina,
27. tammikuuta oli Vainojen uhrien muistopäivä. Tämän keskuksen
edessä viettyä juhlaa sekä ihmisten haastatteluja seurasin
televiossa (sanoja en ymmärtänyt, mutta ilmeet ja eleet kertoivat
tarinaa). Páva-kadun synagoga ja sen uusi, palkittu sivusiipi ovat
vuodesta 2004 toimineet muistokeskuksena, alueella on näyttely
Unkarin holokaustin uhrien muistoksi.
Takaisin
Józsefvárosiin ja Corvinin alueelle, elokuvateatterin eteen.
Kuvassa on yksi vuoden 1956 Unkarin kansannousun muistomerkeistä.
Tuon nuorta poikaa esittävän patsaan lisäksi teatterin ja
ympäröivien rakennusten seinät ovat täynnä -56 vuoteen liittyviä
muistolaattoja. Patsaan edessä (muidenkin muistolaattojen edessä)
on säilytetty vielä edellisen kansillispäivä aikana sinne viedyt
seppeleet ja muut tervehdykset – tuo päivä oli jo 23.10.2011 –
kolme kuukautta sitten. Joku niitä muistamisia hoitaa edelleen.
Nap utcan ja Vajdahunyadin risteys. |
Loppumatka
taittui Práter – Vajdahunyad – Nap utca reittiä. Katujen
nimikylteissä on selkeästi merkittynä kaupunginosan numero ja
nimi, kadun nimi sekä sen korttelin talonumerot. On muuten
ihmisystävällistä, kun Budapestissä on yhdeksän (9) Nap utca
-nimistä katua.